Äh, en tykkää ite yhtään lukee ykstoikkosia blogeja ja ihan ärsyttää miten tää on nyt näin harrastuspainotteinen... Vieläpä ku mein harrastamine on niin tylsää luettavaa. Arki menee samalla kaavalla päivästä toiseen, poikkeuksia sellasia mistä kirjotettua saamaksimissaan viisi riviä tekstiä. En ota paineita siitä millaisia postauksia "pitäisi tehdä", haluisin vaan tuottaa sisältöä mistä ite tykkään. No, pitää pitää mielessä jos jotain keksisi...
Kuitenkin asiaan, ensimmäinen pentukurssi oli meille Kodan kanssa todella helppo ja perusjuttuja, mitkä Kodakin osaa. No, saatiimpahan loistaa siellä jos ei sitten muuta :D
Aloitettiin luoksepäästävyydellä, kouluttaja tuli lähemmäs aina kun pentu rauhottui, jos hyppi ja veti niin kouluttaja pysähtyi/meni kauemmas. Tässä kyllä Kodalla on harjoittelemista. Kodasta olisi niin kivaa mennä aina nuolemaan jokaisen naama ihan märäksi, se niin rakastaa kaikkia! Välillä oon itekkin lipsunut tän asian kanssa... On se niin kivaa kun pentu innoissaan tulee suoraan syliin :D
Seuraavaksi tehtiin katsekontaktia ja luopumista. Katsekontaktin Koda osaa jo, joten tehtiin sitä vain hetken aikaa. Kuitenkin pelkkää katsekontaktia tulee mulla erittäin vähän treenattua enään, yleensä mukana on luopumista tms. Luopumista tehtiin ensin avokämmenellä ja sitten maassa. Mukaan otin käskysanan. Tein myös niin että herkku oli avokämmenellä ja Kodan jättäessä (ottaessa katsekontaktin) siirsin kättä vielä lähemmäs Kodaa ja sitten palkkasin jos ei välittänyt herkusta.
Viimeisenä harjoiteltiin käsikosketusta. Käsikosketus on yksi varmimmista käskyistä Kodalla heti istumisen ja luoksetulon jälkeen. Nyt alkuun ilmeni ongelma nimeltä tassu. Koda tunki vain tassua mun käteen :D Johtuu varmaan siitä, että viimeaikoina on tehty paljon temppuja tassuilla (mm. vilkuttaminen, tassun anto, tassun nosto, tassujen ristiin laittaminen, esineen puoliksi päälle hyppääminen). Kuitenkin huomautuksen jälkeen muistui mitä tehdä, joten ei mitään maailmaamullistavaa ongelmaa ollut!
Tosiaan ensimmäinen kerta oli ihan lasten leikkiä, mutta häiriötreeni on aina hyväksi, helpoissa ja vaikeissa asioissa, joten ei mitenkään harmita että mentiin. Koda keskittyi tosi hyvin ottaen huomioon täysin uuden paikan ja uudet ihmiset ja koirat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti