54. TAVOITTEET VUODELLE 2018

Olen laatinut listan tavotteita ensi vuodelle liittyen koiriin. Sitten vuoden mittaan muutamassa postauksessa tsekataan miten menee. Vähän oon jaotellu näitä tavotteita tiettyihin ns. kategorioihin.

ARKI/SEKALAISET

- Hihnakäyttäytyminen kuntoon - Hihnassa kävelyn kuntoo saamisessa itsessään menee varmaan vain muutama päivä - viikko, kunhan jaksan sen ottaa kunnolla työnalle. Ensi vuoden aikana kuitenkin jos saataisiin siihen kuntoon, että kävellään hyvin vaikka menisi päiviä pelkällä irti olemisella. Ohitukset vaatiikin sitten vähän enemmin työtä.

- Koirista luopuminen - Luopumis käsky toimii meillä kaikkeen syötävään, herkkuihin ja ihmisiin, vielä kun saataisiin toimimaan muihin koiriin niin olisi ihan super!

- Muistetaan lepo suhteessa treeniin - Niin tärkeetä kuin koiran aktivointi on, on myös lepo. Muistetaan pitää välipäiviä treenaamisesta ja päiviä jolloin vain maataan eikä tehdä yhtään mitään

- Pidetään koira terveenä - Tähän vaikea itse vaikuttaa, sairauksille yms kun ei oikein voi mitään, mutta lähinnä kun meillä on näitä harrastuksia missä voi sattua ja tapahtua kaikkea, niin ettei sitten sen takia käy koiralle mitään, turvallisuus ennen kaikkea <3

- Pidetään hauskaa - Hauskanpito on kaikki kaikessa mitä ton kanssa tehdäänkään, nautitaan elämästä <3

AGILITY

- Hankitaan koiralle täydellinen into ja keskittyminen treeniin - Täähän on yksi tärkeimmistä asioista. Miten treenata koiran kanssa, joka ei keskity tekemiseen? Koda kuitenkin nauttii aksaamisesta, kunhan sen fokus vaan saadaan kohdistettua oikeaan asiaan...

- Kuunteleminen - Koda on vielä niin pieni ettei kunnolla agilityä voida vielä pitkään aikaan treenata (tai voitaisiin, mutta en itse tietyistä syistä halua treenata näin nuorella koiralla täysillä agilityä), joten ensi vuosi on täydellistä aikaa saada Koda kuuntelemaan ohjeet kunnolla, niin sitten joskus kun mennään niin mennään vauhdilla! 

- Luustokuvat - Kesällä/alkusyksystä suunnitelmissa käydä kuvaamassa Kodan lonkat sekä kyynäret

TOKO/RALLY TOKO

- Seuraaminen jollekin mallille kuntoon - Seuraamista ollaan hinkattu ihan alusta asti ja saatiin yhdessä vaiheessa se jollekin mallille, mutta meni aivan penkin alle koko liike ja aloitettu alusta joten olisi tosi hienoa jos saataisiin seuraaminen sille mallille että voitaisiin seurata ilman kättä nenän edessä

- Rallyssa kisaamaan? - Kodahan osaa jo rallyn alo-liikkeet kunhan vaan saataisiin seuraaminen kuntoon, joten ehkä loppuvuodesta voisi tässä lajissa mennä ehkä jopa kisakentille...

- Rallyssa voittajaluokan liikkeet alulleen - Hiotaan alo-liikkeitä ja aloitetaan harjoittelemaan voi-liikkeitä, ei pitäisi olla kauheasti vaikeuksia, Kodalle rally on suhteellisen helppoa (paitsi se kirottu seuraaminen)

- Tokossa alo-liikkeet hyvälle mallille - Tavoitteena saada alo-liikkeet hiomista vaille valmiiksi

MUUT LAJIT

- Fribailussa heitot/kopit kuntoon - Mitä tässä olen huomannut, oon ite ihan amatööri heittämään frisbeetä, jolloin yllättäen koiran on vaikea saada kiekko kiinni. Joten omat heitot hyviksi, niin tulee koiran koppailustakin hyvää! 

- Veto harjoittelu alkuun - canicross tai jokin muu vetolajin harjoittelu aluilleen jossain loppuvuodesta. Ei, en laita Kodaa vetämään painavaa taakkaa, mutta haluaisin opettaa sen joskus vetämään itseäni esim suksilla.

- Jäljestys aluilleen - Viime kesänä se vain jäi, joten ehkä ensi kesänä voisi ottaa tämänkin lajin mukaan elämään, on kuitenkin lajina sellainen mikä kiinnostaa itseäni.

- Nosework koe mahdollisesti - Jos nyt alettaisiin kunnolla treenaamaan tätä niin voisi kiinnostaa mennä kokeeseen jo ensi vuonna, Koda käyttää nenäänsä ihan super hyvin ja nauttii siitä ihan älyttömästi joten ei pitäisi olla vaikeuksia.

- Mätsärit - Olisi kiva käydä pyörähtämässä parit (edes yhdet) mätsärit Kodan kanssa

Tässähän nyt onkin jo enemmin ja vähemmin tavotteita. Minkäänlaista stressiä en näistä ota, tehdään mitä tehdään ja nautitaan siitä mitä tehdään. Muistakaa että mitä ikinä teettekään koirienne kanssa, muistakaa molemmat nauttia siitä <3 Kodassa on paljon potentiaalia, odotan innolla mihin ensi vuosi meidät oikein vie!

Hyvää uutta vuotta kaikille! <3

53. JOULUKALENETERI 24 - Hyvää Joulua!

HYVÄÄ JOULUA!

52. JOULUKALENTERI 20 - Kysymyksiin Vastauksia 2/2

Jatkoa edelliselle kysymyspostaukselle ja loput kysymyksistä joihin ajattelin vastata siis!

Minkälaista koulutus tyyliä olen käyttänyt?
- Positiivista, ehdottomasti. En näe minkäänlaista sijaa muille koulutusmetodeille. Tää toimii.

Miten Koda tulee muiden koirien ja ihmisten kanssa toimeen?
- Koda r.a.k.a.s.t.a.a muita ihmisiä ikään ja sukupuoleen katsomatta! Koirien kanssa se on heti kavereita, ikinä ei ole tapahtunut mitään aggressiivisuuteen viittaavaa, eikä myöskään arista yhtään.

Keneltä inspiraatio koiran koulutukseen?
- Suurin motivaation ja inspiraation lähde on ollut jo monta vuotta Omar von Muller ja Sara Carson. Isot respectit näille koiran koulutuksessa, aivan mahtavia. Sitten on myös muita videoista/instagrameista yms saan ispiraatiota/motivaatiota.

Oliko Koda vaikea kouluttaa?
- Riippuu täysin asiasta, jotkin on todella helppo opettaa, mutta jotkin arjen asiatkin vaativat paljon hermojen kiristämistä ja hiusten repimistä.

Mitä tein kun Koda puri?
- Pureminen on meillä ollut pitkä projekti. Koda saattaa edelleen ottaa hampailla kiinni kovasti innostuessaan ja sehän muuten sattuu. Kiellot, huomioimattomuus tms, ei, mikään ei auttanut. Koda lopetti mutta aloitti sitten uudestaan, ei vaikutusta edes pidemmän päälle. Täysin turhaa. Kun "helpot" keinot ei tuottanut tulosta, piti alkaa kokeilemaan muuta. Joka kerta kun koira puri, painoin sen suuta kiinni tai kieltä alas. Aiheutin siis Kodalle epämiellyttävää tunnetta, en kipua. Se jopa auttoi ja pureminen väheni erittäin paljon.

Kuinka monta temppua Koda osaa?
- Pitkään aikaan en ole laskenut, mutta viimesimmän laskun mukaan 56, joten jotain sellaista, vähän enemmin kyllä jo

Oppiiko Koda nopeasti temput?
- Riippuu tottakai tempusta, jotain esimerkiksi linkkaamista ollaan harjoiteltu jo muutama viikko (satunnaisesti silloin tällöin, harvoin), mutta esimerkiksi jalan ilmaan nostamisen se oppi kahdessa sekunnissa.

Harrastatko jotain Kodan kanssa?
- Ohjatusti harrastetaan tällä hetkellä vain agilitya. Itsenäisesti tällä hetkellä tokoa, rally tokoa, koirafrisbeetä ja koiratanssia

Kisataanko me missään lajissa?
- Ei kisata, Koda ei ole todellakaan valmis missään ja on vasta 9kk vanha. Haaveissa olisi päästä kisaamaan ainakin näissä lajeissa: agility, toko, rally toko ja koiratanssi. Ehkä jopa koirafrisbee

51. AGILITY 9 - Hei täähän on kivaa!

Aivan super ihanat mahtavat parhaat treenit takana!Mä en tiedä mistä alottaa, koira oli aivan huippu! Meitä oli vain 4 ja poikkeuksen vuoksi kaksi kouluttajaa kun oikea kouluttaja ei päässyt. Tehtiin kaksi koirakkoa kerrallaan kentällä, eri puolilla kenttää pieniä harjoituksia vähän reilu kahden minuutin erissä. Niin että oltiin kaksi minuuttia treenaamassa ja kaksi minuuttia odottamassa. En tiedä mikä syy hyviin treeneihin oli, se että Koda ei ennen treenejä ollut nukkunut yhtään? Vai lyhyet treenipätkät? Vähän koiria? En tiedä, kuitenkin meni ihan super hyvin!

Aloitettiin etutassut laatikon päällä pyörimisellä. Tämänhän Koda on oppinut jo 8-viikkoisena joten ei ollut ongelmaa. Koko laatikkotreeni joka kierroksella oli täyttä häsläämistä, mutta parasta oli kun näin miten Koda nautti siitä. Sen häntä heilui varmaan kovempaa kuin pitkiin aikoihin. Kodan häntä harvoin heiluu treenatessa, se keskittyy niin paljon. Oli ihanaa nähdä sen 100% keskittyminen ja se tekemisen ilo! Ihan huippua!

Seuraavaksi tehtiin hypyn tarjoamista. Odotin vain että koira tarjoaa ja palkkasin siitä, lisäsin myös jo käskyä. Sehän tajusi sen hetkessä. Yhden kerran tässä tehtävässä karkasi kun koirakaverit oli vain muutamien metrien päässä, mutta palautui siitäkin heti takaisin treenin pariin. 

Seuraavana mentiin taas laatikkotreeniin ja nyt sama mutta yhdellä sivulla oli muutaman sentin maasta oleva este, jolloin koiran tuli tajuta nostaa jalkojakin. Tässä Koda mietti vähän että miksi ihmeessä edessä on tuollainen ja alkuun jalkojen nostaminen oli vaikeaa sen sähläämisen keskellä. Keskittyminen oli edelleen täysi satanen. Seuraavaksi esteen tarjoamisessa tehtiin niin, että jätin Kodan muutaman metrin päähän esteestä ja menin itse esteen sivulle. Sitten annoin koiralle käskyn esteelle ja sehän onnistui tosi hyvin ja tajusi idean heti.

Viimeisellä kierroksella laatikkotreenissä koiran tuli laittaa takatassut laatikon päälle. Alkuun Kodalla oli vaikeuksia koska ei tiennyt mitä piti tehdä ja tarjosi kaikkea mitä pystyi vaikka sanoin käskysanaa minkä Koda ymmärtää. Sählääminen ei kuitenkaan haitannut koska treenit oli niin kivat kun koira oli täysillä tekemässä ja oikeasti nautti. Loppuun saatiin onnistumisiakin. Kouluttaja ihasteli Kodaa ja sen luonnetta ja sanoi niin hauskaksi yksilöksi. Ihanaa kuulla tollaista!

Viimeinen tehtävä esteen tarjoamisessa oli se, että koira menee käskyllä estettä edestakaisin, ilman että tulee ohjaajan luo. Kun Koda meni esteen yli niin heitin sille palkan eteenpäin ja sitten siitä suoraan esteen yli toiseen suuntaan. Alussa Koda tuli aina käymään mun luona varmistamassa, mutta siitä päästiin eroon muutaman toiston jälkeen.

Odottaminen oli ihan älyttömän helppoa! Koda jopa itse tarjosi että kävi rennosti makaamaan pää lattiaan kiinni! Pystyin myös itse katsomaan muiden treeniä ja koira pysyi vieressä makoilemassa, mitä ei ennen ole voinut tehdä, kun keskittyminen on pitänyt olla Kodassa kaiken aikaa. Niin ylpeä tosta koirasta <3 Toivotaan tälläisiä treenejä vielä paljon lisää! Pentu (voihan tätä vielä pennuksi sanoa?) oli aivan mahtava! 

50. JOULUKALENTERI 16 - Kysymyksiin Vastauksia 1/2

Laitoin instagramin (@borcolkoda) puolelle kuvaa, johon sai laittaa kysymyksiä ja nyt olisi aika käydä niitä vähän läpi!

Haastavin asia Kodan kanssa?
- Haasteita tottakai tulee ja menee kokoajan, mutta ehdottomasti se rauhottuminen etenkin koirahäiriössä. Tää on Kodalle erittäin vaikeeta ja sen kanssa taistellaan varmasti vielä pitkään.

Minkä ikäinen Koda on? 
- Koda on 9kk, se on syntynyt 9.3.2017

Harrastatteko agilitya? 
- Kyllä. Aloitettiin agility joskus syyskuun paikkeilla

Minkä verran Kodalla on paimennusviettiä?
- Kodan kanssa ei ole käyty paimentamassa ikinä, koska täälläpäin se on tuottanut vaikeuksia, kun ei tiloja mihin pääsisi (puhumattakaan kouluttajasta) ole. Paimennus oli suunnitelmissa, mutta minkäs sille voi... Ehkä seuraavan koiran kanssa sitten. Koda yrittää paljon paimentaa lintulaumoja ja jos on monia koiria leikkimässä ja juoksemassa niin se saattaa pyöriä ympärillä paimentamassa muita

Mitä kaikkea olen ajatellut harrastaa Kodan kanssa?
- Kaikkea. Varmaan kaikki lajit on käynyt mielessä edes kerran! :D Kuitenkin sieltä on karsiutunut etenkin rodulle sopivat, sen jälkeen elämäntilanteeseen sopivat ja loput mahdollisuuksien mukaan. Tällä hetkellä mielessä ovat lajit: Agility, toko, rally toko, jäljestys. haku, veto, nosework, koirafrisbee ja koiratanssi. Tossa aikalailla kaikki mitä on mielenpäällä.

Miten olen opettanut Kodan olemaan vapaana?
- Jos siis joku ei tiennyt, Koda kulkee lenkit lähes aina ilman hihnaa, ellei sitten olla ihan keskustassa. Opettaminen on tapahtunut niin, että olen pitänyt Kodaa ihan pennusta asti paljon vapaana, jolloin sen on okei olla lähellä ja vaikka ottaisin hihnaan, se tietää että pääsee uudestaan vapaaksi, jolloin sen ei tarvitse paeta kiinniotto tilannetta. Sitten käskyt kuntoon. Meillä toimii käskyt tänne (luoksetulo), wait (odottaa), istu, maahan, seiso, reunaan (tien reunaan), puoli (vaihtaa mun toiselle puolelle), sekä suuntakäskyt jotka ovat vielä opetusvaiheissa. Kun nämä on hallussa niin on helppoa liikkua koiran kanssa. Kaikki ei ole edelleenkään täysin varmaa ja saan olla kokoajan valppaana, että huomaan muut koirat ennen Kodaa.

Mikä on parasta ja huonointa Kodassa?
- Parasta ehdottomasti se tekemisen into, miten se on valmiina tekemään viimeseen hengenvetoon asti. Huonoa se monesti mainittu rauhoittumistaidon puuttuminen. Mutta sekin on lähinnä koulutusvirhe, eli oma moka. Mitä nyt luonteeseen tulee huonoa (ei koulutettavissa) on sen herkkyys. Koda ottaa kaiken itteensä tosi helposti, sekä itsepäisyys. Jo ennen Kodan luovutusikää osasin sanoa (ja kasvattajakin osasi) että tää on tosi itsepäinen tapaus. Se on vaatinut tiukat otteet koulutukseen alusta asti.

Mun vahvuus ja heikkous kouluttamisessa?
- Heikkous on se, että hermostun helposti. Tästä tavasta yritän päästä eroon ja olen oppinut olematta näyttämättä sitä kodella tai kohdistaa sen muuhun kuin koiraan. Vahvuuksia en näin itsekriittisenä ihmisenä osaa sanoa. Haluun kokoajan tulla paremmaks, enkä ikinä ole tyytyväinen.

Odotukset vs todellisuus bordercolliesta
- Oon oikeestaan aika pessimisti tällästen asioiden suhteen. En uskalla odottaa paljoa, pelkään pettymistä. Toivoin bordercolliesta ihanaa treenikaveria, joka on aina valmiina tekemään innoissaan, mutta toisaalta tykkää ottaa rennosti sängyn pohjalla. Koiraa josta on moneksi. Pelkäsin tikittävää aikapommia, joka on valmis räjähtämään hetkenä minä hyvänsä. Tää yksilö osottautui työmasiinaksi, jonka energia ei ikinä lopu ja se luovuttaa vasta kun seisoo yhdellä jalalla -ei silloinkaan, vielä on yksi raaja käytettävissä. Bordercollie haastaa mua joka päivä ja tekee musta itestä varmemman ihmisen. Se opettaa mua koirista ja ylipäätään elämästä enemmän kun oon oppinu koko mun elämän aikana, vaikka koiria aina ollut. Bordercollie on rotuna paras ja just mulle täydellinen. Tikittäviä aikapommeja nää tosiaan on, mutta vaan väärissä käsissä.

Kysymyksistä tulee vielä toinen osa jossa on sitten loput kysymyksistä. Joitain kysymyksiä tuli yhdisteltyä tai skippailtua kun olivat niin samanlaisia

49. JOULUKALENTERI 14 -Kodan Elämän Aakkoset

Tässä luukussa päästetäänkin Koda tänne jakamaan teille sen elämän aakkoset, eli melkein jokaiselle aakkoselle sana, joka kuvaa tätä kirjainta Kodan elämästä. 21 kirjainta, 21 sanaa, 21 selitystä!

A - Agility, se ykköslaji
B - Blogitähti, Kodahan tunnetusti toimii tämän blogin tähtenä
D - Dobo, sitä pääsen kohta treenaamaan kunnolla kunhan pallo saadaan!
E - Esiintyminen, tykkään "esintyä" ton mun omistajan sukulaisille tms
F - Frisbee, p.a.r.a.s asia maailmassa

H - Herkut, syöminen kelpaa aina
I - Iltalenkki, se on paras, kun on rauhallista, eikä ole muita
J - Juokseminen, rrakastan juosta
K - Kaivaminen, oon tykänny kaivaa kivoja kuoppia pihalle
L - Lumi, parasta talvessa
M - Miettiminen, tätä teen päivittäin kun treenataan
N - Näyttelyt, näistä mulle aina puhutaan? Kuulemma pitäis ensin mun saada aivot
O - Oppiminen, oon nopee oppimaan ja opin kaiken parista toistosta!

P - Pallo, kuka ei tykkää palloista?
R - Ruoka, nam! <3
S - Syöminen, mikä nyt onkaan parempaa tekemistä?
T - Temput
U - Uiminen, en pysty olee veden luona, ilman et oon uimassa! Se on vaan mahdotunta
V - Vapaana olo, FREEEE!!!!
Y - Ystävät, painiminen ja juokseminen kavereiden kanssa on tosi kivaa
Z - Zorro, mun omistajan toinen koira, mun rakas isoveli, joka ei kauheesti tykkää ku ärsytän ja vien sen pallot

48. JOULUKALENTERI 12 - Harrastuksena Toko ja Rally Toko

Agilityn lisäksi meidän toinen ns päälaji on toko. Siinä tavoitteena on päästä mahdollisimman pitkälle. Treenit on ollut tähän mennessä omatoimista, yksi alkeiskurssi käytiin, mutta siitä ei oikein mitään uutta tarttunut mukaan. Täysin en vielä ainakaan koiraa ole ehkä pilannut, vaikka näin amatöörinä sen kanssa harjoittelen.

Toko oli suunnitelmissa jo ennen koiran hankkimista, jo ennen täysin rodun valintaa, eli kauan sitten. Aloitettiin tokon treenaaminen leikin varjossa Kodan ollessa aivan pieni ja siitä lähtien treenattu säännöllisen epäsäännöllisesti. Perusjuttuja hiotaan edelleen ja paljon, eikä vielä olla läheskään valmiita edes pohjissa. Välillä jumitutaan paikoilleen ja siitä syystä myös treeni into menee, mutta kyllä sitä kehitystäkin tulee. Ehkä meistä vielä joskus jotain tulee tässäkin lajissa.

Nyt lähiaikoina oon kiinnostunut tokon rinnalle rennompaan lajiin, rally tokoon. Sen osalta alo liikkeet alkaa olla aika hyvin hallinnassa, joskin itse seuraamisessa vielä treenattavaa. Rallyn suhteen on ensi vuodelle jo suunnitelmia, toisin kuin muiden lajien kohdalla. Tää on kiva tällänen rento laji tähän muiden ohelle. Tavotteet ei oo älyttömän korkeella rallyn suhteen. Treenaillaan vaan ja katsotaan mihin me ajaudutaan

Itse tykkään rally tokosta, siinä että se on selkeästi paljon rennompaa kuin toko ja siinä ei tarvitse olla kaikki ihan millillään oikein. Joskin toko on itseni mieleen paljon enemmin. 

Saa nähdä näistäkin lajeista niinkuin muistakin harrastuksistamme, että mihin me tässä oikeen päädytään!

47. AGILITY 8 - paras putkihirmu

Meillä oli kahden viikon välinen tauko treeneistä, liittyikö se asiaan vai kenties frisbee jonka tajusin ottaa mukaan, en tiedä, muttan sen tiedän, että nää oli parhaat treenit mitä meillä on ollut! Otin siis frisbeen mukaan, koska Koda on hulluna frisbeehen. Ei se treeneissä niin hulluna ollut, mutta kiinnostui leikkimään sillä ja juoksemaan sen perään!

Aloitettiin putkitreenillä. Ensin ihan vaan suoran putken läpi ja se meni superisti. Sitten otettiin mutkaputki, sekin meni ihan ilman mitään. Alettiin tekemään kahden putken sarjaa. Laitoin Kodan istumaan noin 5 metrin päähän putkesta ja menin itse putken toiseen päähän. Suoran putken edessä oli sivuttain mutkaputki. Lähetin Kodan siis niin, että itse olin putken toisella puolella ja Koda tunnisti hyvin käskystä mennä putkeen ja siitä uudella käskyllä mutkaputkeen. Osasi lukea hyvin musta, että kummalta puolelta mutkaputkeen! Super! Ensimmäisen kierroksen aikana Koda karkasi yhden kerran ja yhden kerran yksi koira karkasi sen luokse leikkimään. Meille tää on saavutus, Koda yleensä on kokoajan lähdössä vaeltamaan, jos ei nakkeja suuhun tunge. Nyt sain laitettua sen vain istumaan ja pystyin itse katsoa jopa muualle. Putkitreenin palkkasin kokonaan frisbeellä leikkien.

Toisella kierroksella otettiin hypyn tarjoamista. Koira istumaan esteen toiselle puolelle ja namialusta toiselle puolelle. Itse seisoin esteen kohdalla ja vapautin siitä namialustalle. Namialusta oli välillä niin ettei Koda sitä nähnyt, mutta osasi hyvin hypätä esteen ja siitä sitten namialustalle. Tällä kierroksella karkasi kerran, mutta tuli huudosta takaisin, eikä jatkanut matkaa leikkimään kavereiden kanssa

Kaikin puolin siis aivan ihanat treenit, näitä lisää kiitos! Odottelu ajat oltiin lähinnä ulkona, sisällä ollessa temppuiltiin. Haluan opettaa Kodan siihen, ettei kokoajan tarvitse tehdä, mutta mun kädet ei yksinkertaisesti kestänyt sitä sinkoilua hihnassa, joten parempi niin, että sain sen keskittymään muhun ja temppuiluun -kuin muihin koiriin.

46. JOULUKALENTERI 10 - 9kk Kakara

Kauhukakara, teinihirviö, riiviömonsteri, millä sitä nyt ikinä haluaakaan kutsua -täytti eilen yhdeksän kuukautta. Tähän postaukseen kasaan vähän ajatuksia siitä miten meillä on mennyt ja millaista arki on. Perus kuulumispostaus siis, mitä on ennenkin blogin parissa nähty.

Aloitetaan siitä ikuisuustyöstä, eli kaikkien tuntemasta hihnakäytöksestä. Lyhyesti: Koda ei osaa kävellä hihnassa. Se vetää, paljon. Se ymmärtää mitä pysähtyminen tarkoittaa, silloin kuuluu palata vierelle. Jos on herkkuja matkassa niin pysyy vieressä. Joskus olen tainnut mainita, että Koda osaa kävellä hihnassa, mitä sitten on tapahtunut? Yksinkertaisesti se, että sitä ei ole harjoiteltu. Koda kulkee lenkit lähinnä ilman hihnaa. Se pysyy lähellä, eikä lähe hajujen perään. Sitä ei myöskään autotie vieressä kiinnosta ja se tietää ettei autotielle ole asiaa, ellei saa lupaa tien ylitykseen. Hihnassa kuljetaan lähinnä kun ollaan ihan kaupungissa, joten taito on päässyt vähän unohtumaan.

Itse kun olen hulluna juoksemiseen, niin pääsee Kodakin paljon juoksemaan. Juoksulenkit tehdään hihnassa ja sen Koda osaa. Se juoksee vierellä. Juostessa myös ohitukset ovat hyviä, mitä ne ei ole kävellen. Kodan kanssa viihdytään paljon kauppakeskuksessa. Itse kun istun siellä kavereiden kanssa, niin Kodan on kiva olla mukana. Se osaa ottaa siellä rauhassa. Yleensä esittelee temppujaan ja saa paljon ihailijoita, sitten se rauhottuu lepäämään. Sitä ei kiinnosta vaikka ihmisiä kävelee vaikka parin sentin päästä. Ainoastaan jos joku tulee mulle puhumaan niin silloin sillä on yksi koira hyppimässä antamaan pusuja. Tätä treenataan vielä. Koda on siis helppo kaveri mukana.

Rauhottuminen koirien ympäröimänä on meidän isoin haaste. Se on Kodalle erittäin vaikeaa, niinkuin monesta treenipostauksesta on tullut ilmi. Myös keskittyminen koirahäiriössä on vielä todella vaikeaa. Näitä harjotellaan kokoajan.

Koda on hulluna frisbeehen. Täysin hulluna. Se on p.a.r.a.s.t.a mitä voi olla. Taitaa tulevaisuudessa tulla mahtava fribakoira! Myös pallot on isossa suosiossa. Toki mikä vain lelu kelpaa ja Koda osaa leikkiä hyvin. Se rakastaa leikkiä ihmisten kanssa mielummin kuin yksin ja tuo sen lelun kirjaimellisesti käteen. Herkkujen merkitys on Kodalla laantunut. Mitä ennen perus herkut kävi missä vain ja milloin vain, nykyään lelu menee edelle, ellei ole nakkeja tms. Kyllä sitä kiinnostaa tehdä herkuilla ja tekee innolla, mutta lelu vie voiton. Ihan hyvä niin!

Mitäs sitten muuta, Koda on sisäsiisti, ollut jo monta kuukautta. Vaikka olisi ollut yön -melkein 12h -tekemättä tarpeitaan, ei sillä aamulla ole mikään kiire ulos. Koda on alkanut nostamaan jalkaa ja merkkailukin on alkanut. Paljon käydään keskustelua, onko ok jäädä kesken juoksulenkin merkkailemaan puita ja tolppia. Ei onneksi ole merkannut muuta kuin ulos.

Kodasta on kasvanut tosi kivan näköinen ja se miellyttää omaa silmää erittäin paljon. Ja paljon kehuja saanut ja moni sanonut et on sellainen bordercollie mistä tykkään. Takapäässä sillä on ihan järkyttävästi karvaa, voisi olla ehkä vähän vähemmin. Siitä syystä esim sen takajalkojen reidet näyttää järkyttävän paksuilta. Kodan värityksestä on tullut tosi kiva, toinen puoli naamasta mustana ja toinen valkoinen, niinkuin pentunakin. Trikkiä Koda kantaa. Ruskeaa sillä on korvissa, silmän yläpuolella, sekä vähän tassuissa, mutta se ei näy ellei sitä osaa katsoa kunnolla ja tarkasti. Edelleen se on tosi silakka, mutta kyllä se saa kokoajan lisää lihasta. Ja sallin tuon ruipelouden, koska onhan se vielä pieni.

Kodan ruokailu on muuttunut jonkin verran. Se syö edelleen nappulaa ja vähän lihaa, Kodalla en ole enään ruoka-aikoja, eikä se syö ikinä ruokaansa kiposta. Tämä on käynyt Kodalle paremmin kuin hyvin. Se saa ruokansa aina treenin yhteydessä pitkin päivää, silloin kun itsellä on aikaa. Tämä järjestely on meille paljon parempi, kun se ei saa niin paljon extraa niistä tajuttomista määristä herkkuja treenatessa ja kouluttaessa. Silloin herkkujen määrää tulisi vähentää ruoasta, jolloin ruokaa tulisi vähän, eikä Koda saisi kaikkea tarvitsemaansa. Kunhan päästään pois penturuoasta ja vaihdetaan merkkiä, niin katson siinä samalla Kodalle kunnolla uuden ruokailun. 50/50 suunnitteilla siis täysin. Kyllä se nytkin melkein 50/50 syö, mutta ei niin tarkasti.

Tälläistä pientä katsausta meidän arkeen tällä kertaa. Vaikka usein tekeekin mieli repiä hiukset päästä, niin kyllä tosta koirasta saa päivittäin olla ylpeä <3 Niitä hankaluuksia tulee niin pitkään kun koira on talossa, mutta niin tulee niitä onnistumisia ja ylpeyden aiheitakin ja se on ihan parasta!

45. JOULUKALENTERI 8 - Meidän Harrastaminen

Tästähän ei pitänyt mitään postausta tulla, kunhan raaputtelin itselleni ajatuksia auki, mutta päätinkin nyt muuttaa kaiken blogitekstin muotoon.

Mulla on ollut Kodan suhteen suunnitelmia jo muutama vuosi ennen kuin pennun syntymisestä tiesinkään, ainoastaan tiesin rodun minkä tähän taloon hankin. Suunnitelmia on edelleen, mutta päivä päivältä, viikko viikolta ja kuukausi kuukaudelta ne karsiutuu, muuttuu ja joskus lisääntyy. Alkaa selkeytyä mikä ensinäkään mua itteeni kiinnostaa lähteä kokeilemaan, sitten selvitetään mistä Koda tykkää.

Treenataan aktiivisesti, omatoimisesti eniten tokoa. Haaveina olisi päästä joskus kokeetkin korkkaamaan... Saa nähdä. Tokoon on panostettu ihan pennusta asti ja siinä on jotain mikä kiinnostaa itseä ja paljon. Kodakin on tähän mennessä ollut innoissaan tekemässä. Toiveena olisi myös päästä ryhmään treenaamaan, mutta se on täälläpäin niin vaikeaa... Rally tokonkin pariin mennään joskus ja siitä myös ehkä korkataan muutamat kisat.

Agilityura on korkattu, ollaan siis sitä päästy treenaamaan jo useampaan otteeseen. Innolla odotan että päästään kunnolla esteiden pariin, kunhan vielä vähän pentu kasvaisi... Ahkerasti opetellaan kaikkea mitä voidaan. Tässäkin haaveena lähteä kisakentille ja eiköhän se joskus tapahdukin, ainakin todennäköisemmin kuin tokon kohdalla. Koda innostuu aina treenikentälle päästessä ihan liikaa, rauhottumista pitää harjoitella niiin paljon että järki lähtee.

Muutamat kaverit sai mut tässä hetki sitten innostettua todenteolla jäljestämiseen ja se on ollut jo pidempään suunnitelmissa, en vaan ole mitään saanut aikaan. Nyt kun motivaatiota olisi enemmin kuin laki sallii niin ajankohta on väärä... Luultavasti pitää odottaa talven yli kevääseen että päästään hyppäämään lajin pariin. Muutenkin kun ohjaaja on ihan amatööri lajissa, niin saa nähdä miten koira suhtautuu.

Nosework aloitetaan kunhan saan jostain tarvikkeet hommettua (jaa a, millonkohan...). Ruoan etsimistä oon Kodan kanssa tehny ja ei herranjestas! Se osaa käyttää nenää tosi hyvin!! Ja kaiken lisäks vielä tykkää siitä, joten eiköhän tästä tuu hyvä nosework koira!
Koiratanssi on myös yksi mikä kiinnostaa ja siihen liittyen Koda osaa jo paljon temppuja. Siitä siis vähintään meille laji jota hömppäillään kotona, saa nähdä mitä tulevaisuudessa.

Koirafrisbee aloitetaan (omatoimisesti) kunhan Koda vielä muutaman kuukauden ikää saa lisää. Se kiinnostuu frisbeestä paljon ja osaa ottaa sen jo kiinni (heitot niin ettei koiran tarvitse hypätä, lähinnä frisbeetä rullaten maassa) ja ollaan myös harjoiteltu ohjaajan takaa kiertäminen jolloin siitä on hyvä lähteä heittämään. Koda osaa ottaa frisbeen ilmasta kiinni, innolla odotan että poika kasvaa ja päästään treenaamaan!

Kaikki mitä postauksessa kirjotin, ovat täysin alustavia suunnitelmia ja toiveita. Me edetään miten koira antaa periksi ja sen ehdoilla! Tehdään jos koira nauttii ja kisakentille jos koira (ja ohjaaja!!!) on valmis...

44. JOULUKALENTERI 7 - Meidän Lahjatoiveet

Multa tulee muutamia extraluukkuja, eli joulukalenterinluukkuja parittomina päivinä, joita ei alunperin kuulunut tulla. Kuitenkin kun motivaatiota sekä aiheita riittää vähän useammalle kuin 12 päivälle, päätin tehdä muutaman extran tänne väliin. Kuitenkin kun se täysi 24 tuo paljon stressiä niin en halunnut. Ehkä sitten ensi vuonna katsotaan uudestaan. Tähän postaukseen kokosin omia, sekä Kodan joululahjatoiveita.

Itse en paljon mitään pyydä. Toiveena mulla on lähinnä vain dobopallo, sekä yksi aiiiivan super ihana bortsuhuppari, joka on mun oma suunnittelema! Nämä itseasiassa tilaan itselleni ja vanhemmat maksavat! Lisäksi ehkä jotain suklaata.

Kodan lista on sitten vissiin astetta pidempi, joten päästetäämpäs se tänne kirjottamaan toiveensa.

Tää on mun ensimmäinen joulu ja mähän en siis tiiä MITÄÄN muuta kun että saa lahjoja! Ja kuulemma syödää ja vietetää aikaa, mut saadaan lahjoja! Mä niiiin tykkään kaikesta mitä mulle annetaan <3 Mun vissiinki piti tulla tänne kertomaanki jotain, joten asiaan...

Ihan ensimmäisenä haluisin uusia frisbeeitä... Toi nykyinen on huono sellanen pehmee, joka taittuu aina. Lisäks mun omistaja ei osaa heittää sitä ku se on semmonen löllö. Ja frisbee tunnetusti on PARASTA MAAILMASSA, niin tottakai sen pitäis olla hyvä? Muutenki nyt on vaan yksi frisbee ja olis kiva jos niitä olis vaikka 3. 

Tuohon samaan kastiin kuuluu LELUT! Paljon paljon leluja kiitos. Mulla ei vielä ihan kamalasti leluja ole, ne toki riittävät hyvin, mutta haluan lisäää!! Sellanen raatolelu olisi kiva, kun noi mun kaks isoveljee rikko kaikki raatolelut... Myöskin MOOOONTA omaa palloo ois tosi jees, koska Zorro omii kaikki pallot ja melkein ainoot pallot on siellä talossa missä Zoroo on :(

Sit haluisin jotai tosi hyvän makusii luita koska yleensä mulla on vaan sellasia perus tylsiä luita. Muuta mä tuskin tarvitsen, nää jos kaikki saisin niin olisin tyytyväinen <3 

Että sellasta tällä kertaan, mitähän ensi kerralla? Tulkaa katsomaan niin näätte!

43. JOULUKALENTERI 6 - Linkkaa Blogisi

Tänään vuorossa itsenäisyyspäivän kunniaksi linkkaa blogisi -postaus. Sinun tulee olla blogin lukija sekä blogisi täytyy olla koirablogi. Laita blogisi linkki kommentteihi ja lisäksi muutaman lauseen vapaamuotoinen esittely. Aikaa on 15.12 asti, jonka jälkeen valitsen parhaat erilliseen postaukseen arvostelujen kera!

AIKAA 15.12 klo.12.00 ASTI

42. JOULUKALENTERI 4 - Zorron Tarina

Ajattelin tässä postauksessa kertoa Zorron tarinan. Se ei ole pelkkää iloa. Romahduksia ja epäoonea on paljon, mutta tällä tarinalla on hyvä loppu.

Vuonna 2014 osui kohdalle Flinkbeinin pentuesuunnitelmat ja jostain syystä tää "moppirotu" iski silmään ja niimpä laiteltiinkin jo viestiä kasvattajalle. Pentujen oltua vähän vanhempia jo ajeltiin äidin kanssa katsomaan pentuja. Näistä pennuista yksi pisti silmään -rakkautta ensisilmäyksellä. Se samainen pentu sitten pari viikkoa myöhemmin muutti meille. Pennulla oli ns musta "viitta" päällä, jossa oli valkoisella kirjain Z. Tästä tuli nimi Zorro.

Zorron pentuajasta mulla ei oikeasti ole muistikuvia. Ihanku koko sen ajan olisin elänyt pimennossa. Zorro oli kuitenkin kaiken kaikkiaan suhteellisen helppo pentu. Se oli tosi leikkisä ja tykkäsi juoksennella ympäri pihaa. Lenkeillä se väsähti aina nopeasti ja piti kantaa se takaisin kotiin :D

Vanhempana Zorro viihtyi tosi paljon koirapuistoissa, mutta tykkäsi sielläkin mielummin olla omissa oloissaan rallattelemassa kuin painimassa toisten kanssa. Zorro kulki helposti ilman hihnaa ja sillä pysyi korvat mukana suurimman osan ajasta. Aloitettiin Agility, josta Zorro nautti todella paljon. Se kehittyi nopeasti ja rakasti sitä lajia.

Sitten kaikki vaan muuttui, lattia romahti alta. Zorro alkoi kieltäytyä hypyistä ja pakeni hyppimistilannetta. Vähän aikaisemmin sillä meni vähän tassu hypyssä, joten ajattelin sen johtuvan siitä. Meni aikaa. mutta asia ei edennyt suuntaan tai toiseen. Silloin alkoi hälytyskellot soida, jokin oli vialla. Zorro vietiin eläinlääkäriin, se tutkittiin kaikin puolin mutta mitään ei selvinnyt.

Varattiin aika luustokuviin ja sieltä se tuli: D-lonkat. Ei tiedetä oireiliko ne vai aiheuttiko sen jokin muu, mutta ne sieltä tuli. Samoihin aikoihin tuli Zorrolle koira-aggressiivisuus. Ja sitä on edelleen. Se yritti tappaa jokaisen koiran jonka näki, vaikka toinen olisi ollut kaukana. Se sekosi täysin muiden koirien läsnäolosta. Aggressiivisuus vain paheni ajan myötä. Agility loppui siihen. Ihan vähän myöhemmin Zorron mahasta löytyi patti. Se meni parissa päivässä pahemmaksi. Soitettiin eläinlääkäriin ja sieltä käskettiin seurailemaan tilannetta. Paheni ja paheni. Noin viikko patin löydöstä asteltiin itse näyttämään se eläinlääkärille. Kasvain. Enempää tietoa ei saatu. Vihasin itseäni etten vienyt sitä heti eläinlääkäriin ja vihasin myös eläinlääkäriä joka sanoi vain, että seuratkaa tilannetta. Aika kului niin hitastii, mutta viikon päästä saatiin vastaukset kysymyksiin. Pahanlaatuinen kasvain. Leikkaus edessä. Pian olisi myöhäistä.

Kesällä 2016 oli leikkaus. Leikkaus meni ihan hyvin, se saatiin kuntoon. Vatsan nahka oli niin kireällä, että se saattoi aueta hetkenä minä hyvänsä. Aukenikin kerran. Tästä syystä koira oli todella vähällä liikunnalla ja sitä hädin tuskin sai edes silittää. Zorro lihosi tästä syystä. Leikkaushaavan parannuttua alkoi pitkä laihdutusoperaatio. Liekö vieläkään melkein vuotta myöhemmin valmista. Zorron toivuttua siitä tuli ihan eri koira. Siitä tuli ihan pentu. Se innostui leikkimään niin, miten ei ollut pitkään aikaan leikkinyt ja se tykkäsi tehdä muutakin kuin maata ja nukkua.

Nykyään Zorro on ihana <3 Se on edelleen aggressiivinen ja varmaan tulee aina olemaankin, mutta sen asian kanssa työskennellään niin paljon kuin vain tarvitsee. Se rajoittaa elämää, mutta se ei sitä pilaa.

41. JOULUKALENTERI 2 - Harrastuksena Agility

Meillä on yhtenä päälajina siis agility. Siinä ei olla kamalasti vielä edetty, eikä oikeastaan kummemmin minkäännäköistä rataakaan tehty, Koda on vielä niin nuori. Ennestään mulla itellä on kokemusta kyseisestä lajista.

Harrastettiin Zorron kanssa agilityä ja näin ollen perusasiat on mulle itelle tuttuja. Kuitenkin Zorrolle todettiin D-lonkat, sekä siitä tuli koira-aggressiivinen ja kaiken päälle löydettiin kasvain, joten se agilityura loppui lyhyeen. Nyt kuitenkin Kodan kanssa aloitettu puhtaalta pöydältä, toivottavasti onni suosii tällä kertaa paremmin...

Tavoitteet on meillä korkealla, saa nähdä kuinka pitkälle edetään. Kodan kanssa eteneminen olisi todella nopeaa, jos häiriö ei olisi sille niin iso ongelma. Se oppii nopeasti -erittäin nopeasti. Yleensä kaiken noin kahdesta toistosta. Ongelma vain on se kun välillä koirakaverit vie voiton... Tätä asiaa työstetään kokoajan eteenpäin, joka tilanteessa myös agilitykenttien ulkopuolella.

Mikä mut sitten veti mukaan tähän lajiin? Joku mua on aina kiehtonu agilityssa. Se vauhti, yhteistyö? On mahtavaa katsoa kun ihminen ja koira toimii niinkin hienosti yhdessä ja miten helpolta sen saa näyttämään. Koiralta vaaditaan paljon. Nopeutta, kuuntelua ja niinkuin nimikin jo siihen viittaa, ketteryyttä. Samalla tavalla laji vaatii ihmiseltä. Luottoa, taitoa, vauhtia.

Tämä laji vedetään täysillä ja katotaan mihin me päädytään! Toki vielä voi tulla muuttujia matkaan...

40. AGILITY 7 - niin hieno ja niin kamala

Tän kertaset treenit oli alkuun ihan mahtavat ja ajattelin jo et näistä tulee tähän asti parhaat treenit. No, ei tullut. Aloiteltiin hypyn tarjoamisella. Tästä oon niiin ylpee. Koda ei katsonutkaan muualle ja keskittyminen oli täydellisesti tekemisessä vaikka tekeminen oli "tylsää" eli seisoin vain paikallaan ja odotin koiran tarjoavan hyppyä. Koda tajusi idean noin kymmenessä sekunnissa että mitä tässä nyt haluttiinkaan ja saatiin aivan mahtavia toistoja.

Odottaminenkin meni hyvin, siihen asti kunnes yksi koira karkasi Kodan iholle ja tästä menikin sitten treenit ihan pilalle. Yhden koiran takia (en syyllistä tätä kyseistä koiraa, vaan että koda antoi yhden koiran pilata koko treenit). Siinä sitten tapeltiin siitä miten odotetaan omaa vuoroa... Seuraava kierros tehtiin putken tarjoamista. Täähän meni ihan penkin alle. Pari kertaa sain Kodan menemään putkeen ja pentu tarjosi kamalasti putken päälle hyppäämistä. Sitten kaikki vaan karkas kädestä. Koda karkaili kamalasti ja juoksi muiden koirien luokse karvat pystyssä. Lopetettiin tähän. Tollasta en salli. Mentiin rauhottumaan ulos ja annettiin muiden jatkaa treeniä.

Kun tultiin takaisin sisälle, kokeiltiin uudestaan. Kodan keskittyminen pysyi tekemisessä. Ihan parin hyvän toiston jälkeen lopetettiin, ennen kuin keskittyminen ehtisi karkaamaan taas. Kuitenkin alkutreenistä oon niin ylpeä, se meni ihan älyttömän hyvin!
Seuraavat treenit jätettiin välistä, ihan vain siitä syystä että olin itse niin huonolla tuulella, etten olisi jaksanut Kodan pelleilyä.

Yritän muistaa tehä näitä treenipäivittelyjä edes jollain tasolla ajoissa, mutta motivaatio on kateissa usein :D Haluan kuitenkin itselle kirjoittaa edes vähän tänne muistiin lähes joka treenistä.

39. JOULUKALENTERI STARTTAA

Päätin siis ottaa haasteen vastaan ja tehdä pienimuotoisen joulukalenterin tänne blogin puolelle. Kuitenkin ajan- ja mielikuvituksenpuutteen vuoksi pienellä helpotuksella. Postauksia tulee yhteensä 12 ja jokaisena parillisena päivänä. Eli joka toinen päivä, huomisesta alkaen. Enköhän mä tähän pysty. Nauttikaa siis postauksista <3 

38. AGILITY 6 - paineet kasvaa

Kuudennet aksatreenit meni aika samalla menestyksellä kuin aijemmin. Koda jaksoi keskittyä treeniin, mutta odottaminen oli tuskaa. Häkkiä olen siihen miettinyt, mutta johtais luultavasti siihen, että koira kiljuisi siellä...

Nähtiin pitkästä aikaa Kodan kasvattajaa hallin ulkopuolella, oli treenaamassa siinä tokoa. Tuli siinä puolessa välissä meidän treenejä katsomaan ja juttelemaan. Oli kiva nähdä pitkästä aikaa kun lähiaikoina ollut niin paljon kiireitä, että hädin tuskin ehtinyt sanaakaan vaihtaa. 

Aloitettiin treenit namialustalle menemisellä. Lähetin pannun ensin niin, että se istui vierellä. Sen jälkeen jätin Kodan istumaan, kävelin itse eteepäin ja lähetin siitä. Samalla tavalla tein niin, että kävelin Kodan taakse ja lähetin sieltä. Loppuun vielä menin Kodan edelle, kävin pari kertaa palkkaamassa siitä, että istui paikallaa, jonka jälkeen lähetin koiran namialustalle. Koko tehtävä oli helppo ja Koda osasi kaiken hyvin. Vauhti oli omaan mieleen vähän hidas, mutta meni kuitenkin laukka-askelin ja kouluttaja kehui vauhtia. Alussa Koda kuitenkin karkasi muutaman kerran toisen kenttäpuoliskon aidan luokse, argh. Tuli kuitenkin heti kutsusta luokse ja muutaman karkaamisen jälkeen sain Kodan fokuksen pidettyä minussa ja treenissä.

Tällä odotteluvälillä tuli Kodan kasvattaja katsomaan. Se ilonmäärä kun Koda tajusi kuka siinä vieressä istui! On näillä hyvä muisti :D Siinä viskoin herkkuja, että sain koiran pidettyä paikoillaan. Paljon sai Koda kehuja ulkonäöstä, karvasta yms.

Takaisin aiheeseen: toisella kierroksella tehtiin tasapainotyynyllä. Tarkoituksena oli saada koira laittamaan etutassut tasapainotyynyn päälle. Kodahan osaa tämän käskyllä "päälle". Ensimmäisellä kerralla paiskasi tassut päälle ja saikin hämmentyä siitä että liukas pinta valutti tassut pois päältä. Sen jälkeen sujui hyvin. Kerran tarjosi istumista ja kerran makaamista samalla kun tassut tasapainotyynyn päällä, näistä jätin palkkaamatta eikä toistunut kerran kokeilun jälkeen. Otettiin vielä loppuun pari kertaa takatassut tasapainotyynylle kun senkin Koda osaa käskystä ja osasi nytkin!

Aika normaalit treenit siis, ei mitään uutta meille ja keskittyminen oli ihan ok. 

37. AGILITY 4&5 - hyvin ja huonosti = hyvin huonosti?

Kolmannen aksakerran kirjotukset katos johonkin ulkoavaruuteen, mutta ei se haittaa.
Neljäs kerta oli kaaos. Täyskaaos. En tarkalleen muista mitä tehtiin... Eiku ainiin, eihän me Kodan kanssa mitään tehnyt kun ei teinihirviötä kiinnostanut. Harjoiteltiin esteelle irtoamista, saatiin pari toistoa. Koda karkaili kokoajan muiden koirien luokse tai toisen kenttäpuoliskon aidalle, se ei kiinnittänyt muhun mitään huomiota. Joten tehtiin muutama vielä hihnassa, ettei Koda pääsisi karkaamaan ja tottuisi siihen että omat pienet tutkimusmatkat on okei, koska ei todellakaan ole. Alussa tehtiin myös putkea. Siitä saatiin muutama hyvä toisto...

Noiden treenien jälkeen ajattelin että tais jäädä meidän aksaura lyhyeksi. Olin täysin valmis heittämään hanskat tiskiin ja luovuttaa. Iästähän tää suurimmaks osaks johtuu... Koda on vähän alle 8 kuukautta, just siinä pahassa teini-iässä. Pitää yrittää jaksaa, kyl tää tästä. Harkitsin pitkään mennäänkö viidensiin treeneihin vai ei. Mentiin kuitenkin -erittäin huonolla fiiliksellä. Hyvä että mentiin, koska treenien jälkeen fiilis oli katossa! Koda oli super!

Parempikin olisi voinut olla, mutta en odottanut siltä suoraan sanottuna MITÄÄN treeneistä.
Odottelu oli kiljumista ja rimpuilua, mutta siitä selvittiin ja tuli meidän vuoro. Aloitettiin hyppytekniikkatreenillä. Esteitä oli noin 5 peräkkäin, en laskenut joten arviomäärä. Esteet oli maassa. Laitoin Kodan istumaan ja vapautin sen irtoamaan namialustalle, jolloin sen tuli juosta esteiden läpi ja hypätä mitä oli hypättävää. Keskittyminen ei herpaantunut missään vaiheessa tekemisestä vaikka viereiselläkin kentällä haukkui toiset koirat. Tehtiin toinen kierros samaa, mutta nyt alussa ensimmäinen este oli hieman korkeammalla. Siinä huomattiin ettei Koda niinkään keskittynyt esteisiin. Juoksi täysillä päin :D Uusi yritys ja pentu tajusi esteen.

Kolmas kierros tehtiin kiertämistä. Sen Koda on osannut jo noin kolmen kuukauden iästä lähtien joten oli ihan helppo juttu meille.  Ideahan on kiertää esteen siiveke, jolloin toiselta puolelta katsoen kierto tapahtuu vasemmalta ja toisella oikealta. Koda tarjoaa aina vasenta kiertoa (koska toko merkin kiertäminen tapahtuu vasemmalta), jolloin oikealta kiertämiseen se tarvitsee paljon vielä apua. Hyvin pentu kuitenkin lukee mun liikettä. Hämmentyneenä välillä kattoo että mihin sä ohjaat kun täältä se kierretään. Yhdessä vaiheessa toiselta puolelta kenttää tuli koira aidan taakse haastamaan riitaa johon Koda tietenkin vastasi menemällä räyhäämään siihen, onneksi palautui nopeasti ja päästiin jatkamaan treeniä. Ainut kerta jolloin koko treenien aikana keskittyminen herpaantui.

Niin ylpee oon pentuun nyt ja ens viikkoon mennään paremmilla fiiliksillä! Toivon kipinä sytty vihdoin, on se hieno koira silloin kun vihdoin haluaa olla <3

36. SYYSMASENNUSTA TARJOLLA

Syksy on täällä. Ollut jo jonkin aikaa. Päivät alkaa pimetä, ennen kuin on tullut edes valoisaa ja sataa taukoamatta päivästä toiseen. Auringonvalo on tuntematon käsite ja veden lisäksi päähän sataa keltaisia lehtiä puista. Kivaa? Kaunista? Ei ainakaan sillloin kun herää laittoman aikaisin kylmään, pimeään ja sateeseen teinikoiran kanssa lenkille.

Koda sinkoilee lenkeillä kaiken liikkuvan perään. Mistähän tämäkin uusi piirre yhtäkkiä on tullut. Autot on onneksi vielä rauhassa, mutta paljoakos se helpottaa kun jokaisen lentävän linnun ja lehden perään pitää singota. Kävelijöiden ohittaminen on sulavaa. Koirat ohitetaan joskus hyvin, joskus ei. Herkun voimalla menee kuitenkin hyvin. Pyörät ohitetaan esimerkillisesti mutta sen ohi mentyä olisi niiin kiva juosta perään. Nyt kuitenkin kaiken heittäminen Kodalle on poissa pelistä. Yleensäkkin on heitelty vain kuolleelle lelulle, mutta siitäkin välillä luistaa ja heittelee vaan. Porukat ei vaan ihan tunnu ymmärtävän miksi ei saisi heittää lelua kun se niin innoissaan juoksee perään. Tottelevathan ne ihmisetkin kuitenkin niinkuin koiratkin ;) Eli lelut ei lennä tässä talossa nyt jatkossa, että saadaan yksi teini kuriin.

Treenimotivaatio on hukkunu täysin. Jotenki lukio vie paljon voimia ja ei vaan jaksa. Koda ei oo parhaimmillaan, mikä laskee motivaatiota entisestään. Ja kaiken lisäksi ulkona sataa kaiket päivät (ironista sinänsä, sillä nyt kun kirjoitan niin aurinko paistaa siniseltä taivaalta). Tokossa ollaan jumitettu paikallaan, temppujenkin harjoittelu ollut erittäin vähäistä. Harmittaa, kun Koda niin tykkää harjoitella uusia temppuja ja sitten minä olen täällä tän "syysmasennuksen" kanssa enkä jaksa tehdä mitään. No, ehkä mäkin tästä ryhdistäydyn jossain vaiheessa ja päästäisiin jatkamaan.

Motivaatio pyörii lähinnä agilityn ympärillä, harmi vaan kun sen treenaaminen kunnolla ei oo mahollista vielä :D Kyllä me Kodan kanssa kaikenlaista tehään, mutta lähinnä ollaan vaan oltu ja lomailtu. Tai no Koda on lomaillu, itellä alko loma tänää! Loman aikana koitan saada blogiaki vähä aktiivisemmaks, jospa vaikka ulkoasuakin muuttais... Se saattaa kyllä jäädä vasta talveksi, että saadaan sillon talvinen ulkoasu. 

35. AGILITY 2 - ei jatkoon

Noniin... Nyt tekis mieli heittää hanskat tiskii ja luovuttaa. Jos viime kerta oli kamalaa nii tää kerta oli 50x pahempi. Ehkä kuitenkin uskallan laittaa väsymyksen piikkiin... Treenit kahdeksalta illalla ja Koda oli viimeeksi nukkunut ennen kahta... Mahdollisuus sillä oli nukkua, mutta eipä nukkuminen tainnut pentua kiinnostaa. Ensi viikolla laitan Kodan rauhottumaan omaan tilaansa pari tuntia ennen treenejä, jospa se siitä?

Tällä kertaa meitä oli vain 5 ja tekemiskerrat oli pari minuttia per koirakko, joten ehti jopa tekemään enemmin. Koda rauhottui hyvin ja kävi jopa maaten, mitä se ei yleensä tee. Tai käy se makaamaan, mutta pakko tarkkailla kokoajan jotain, nyt se painoi pään alas ja otti rennosti. 

Ensimmäinen kierros tutustuttiin puomiin. Puomi oli maassa ja siitä piti koiran kävellä. Kodalla ei ollut mitään ongelmia ja se jaksoi keskittyä tekemiseen. Koda ei tippunut yhtään kertaan puomilta ja hakeutui puomille itsekin, koskaan ei olla vastaavaa tehty. 

Sitten odoteltiin... Koda taas rauhottui hetkeksi mutta sitten tuli jotain ja treenit oli tuhoon tuomittu. Koda alkoi murista ja haukkua muille ja hyppi etutassuilla ja pamautteli tassuja maahan (leikillä, yritti saada muita leikkimään sen kanssa) ja se tietenkin villitsi muitakin. Yritin rauhottaa Kodaa, mutta ei, ei sitten millään. Nostin koiran syliin ja juoksin ulos. Ulkonaolo vain kiihdytti Kodaa. 

Toisella kierroksella tutustuttiin vuorostaan keinuun. Koiran piti etutassuilla pamauttaa keinun reuna maahan. Ei siitä mitään tullut. Kodaa ei YHTÄÄN kiinnostanut tehdä mun kanssa, vaan kaiken huomion vei toisella puolella kenttää treenaajat. Ei se koskaan oo ollu tollanen, ihan sama kuinka paljon häiriötä, aina tekeminen mennyt edelle... Toivon tosiaan että johtui väsymyksestä, Koda kun muutenkin tuppaa seota iltaisin ja kirjaimellisesti juosta seiniä päin. Palkkasin isosti jo siitä kun Koda jollain tapaa kiinnitti minuun huomiota. Muutama toisto saatiin ja ne oli tosi hyviä. Koda tajusi heti mitä piti tehdä, eikä sitä pitänyt missään vaiheessa avustaa lainkaan. 

Odottaessa mentiin heti ulos, ennenkuin Koda ehtii häiritä muita. Onneksi kaikki saivat koirat rauhotettua heti Kodan sekoamisen jälkeen, eikä kukaan pahoittanut mieltään <3

Viimeinen kierros tehtiin samaa kuin ensimmäinen ja siinä lähinnä melkein kokoaika meni siihen että yritän pitää Kodan fokuksen yllä. Missään vaiheessa Koda ei kentältä karannut muiden koirien luokse, tuijotti vain. Toivottavasti tälläisiä treenejä ei tule enempää.. Pitää saada koira nukkumaan jatkossa ennen treenejä! Eniten harmitti miten Koda häiritsi myös muita... Ihanaa miten ymmärtäväisiä kaikki kuitenkin oli sen suhteen. Myös se ettei koda IKINÄ ole ollut tuollainen... Ihan kokonaan uusi puoli koirasta, toivottavasti ei jatkossa joudu näkemään sitä, ainakaan kovin usein. Suunta vain ylöspäin.

34. AGILITY 1 - vähän sekaisin

!!Kuvanmuokkaus ei EDELLEENKÄÄN toimi, joten kärsitään nyt sitten raaoista ja pienistä kuvista!!
Meidän agilityura starttaa än yy tee... NYT! Niin pitkään odotettu ohjattu agility alkoi nyt. Päästiin tosiaan ryhmään, jes! Ryhmässä oli yhteensä kuusi koirakkoa. Eli tosi paljon siis, treenimäärä oli erittäin vähäinen. Mitä nyt tunnin aikana ehkä 10 minuttia ehti kentällä olla. No, ei siinä -pääasia että ryhmään päästiin. Ollaan Miisa Rapin valvovan silmän alla, tosi mukavalta vaikuttaa. Varmasti tullaan oppimaan paljon!

Ei tietenkään voitu aloittaa hyvällä menestyksellä... Koda oli kokoajan kun odotettiin -melkein koko aika -ihan vauhkona, sinkoili hihnassa joka puolelle, eikä voinut olla paikallaan. Temppuja olisi mielellään tehnyt, mutta muuten ei rauhottumisesta tullut mitään. Asiaa ei auttanut omistajilta karkaavat koirat kesken niiden treenihetken. Onneksi eivät tulleet ihan Kodan luokse, niin pysyi pentu nahoissaan. Eikä se mitenkään maailmanloppu ole jos koira lähtee, paineissa odotin millon Koda lähtee kun taisi jäädä korvat kotiin?

Ekalla kierroksella ihan vaan leikittiin ja otettiin muutama luoksetulo. Koda oli hihnassa, mutta hihna ei ollut mulla missään vaiheessa kiinni, ihan vaan kun en niin sinisilmäsesti luota tohon koiraan kun oli niin vauhkona. Ei kuitenkaan lähtenyt missään vaiheessa treeniä omille teilleen, saan siis kai olla aika ylpeä? Kodan mielenkiinnon herättämiseen menikin hetki, mutta sitten kun sain leikkimään, niin voi että! Mitään muuta ei olisi tarvinnut tehdäkään. Luoksetulot juoksi vauhdilla.

Sitten taas odotettiin sen niiiin kamalan sinkoilijan kanssa siinä tovi... Toisen kerran kun treenikentälle päästiin niin Koda oli ihan fiiliksissä ja 100% keskittyminen jo kävellessä kouluttajan luo. Treenattiin nopeutta. Koda oli kouluttajalla kiinni ja itse juoksin lelun kanssa kauemmas ja huusin Kodaa. Kun päästettiin irti niin se vauhti! Täysillä leluun kiinni. Ja se leikkiminen... Koda oli täysillä leikissä mukana, se leikki ihan oikeasti niin tosissaan kuin voi vaan leikkiä. Lelun palauttaminen oli vähän hakusessa, mitään tietoa mistä moinen? Kyllä kotona ja muuallakin juoksee suoraa lelusuussa jalkojen juureen. Ei se kauas mennyt, mutta jäi siihen metrin-kahen päähän. 

Ihanan kamalat ensimmäiset treenit siis takana. Treenaaminen ja Kodan fokus oli uskomatonta, aivan upee pentu! Mutta se odottaminen... Tiedetään mihin panostaa nyt :D Hyvä siitä tulee <3

33. AGILITYTESTI

Alkuun sanon, että pahoittelut kuvattomista postauksista. Mun kuvanmuokkausohjelma otti lopputilin, eikä anna tallentaa... Raakoja kuvia en halua laittaa.

Pyörähdettiin Kodan kanssa testeissä, josko päästäis aloittamaan kauan haaveiltu agilityura! Eli toisin sanoen haettiin paikkaa agilityryhmään. Meitä oli siellä yhteensä noin 12-15, en tarkalleen osaa sanoa kun en laskenut. Testi oli alle vuoden ikäisille, yli vuotiaille oli sitten oma testinsä heti meidän jälkeen. 

Aloitettiin isossa ympyrässä jossa yksi kerrallaan pujoteltiin kaikki koirakot. Ympyrä oli iso joten siinä sai aikansa odotella. Tehtiin temppuja ja harjoteltiin kestämistä istumassa, makaamassa ja PA. Meidän vuoro oli onneksi heti kolmantena, niin saatiin nopeasti alta pois. Alkuun joku haju meinasi viedä Kodam mukanaan, mutta huomautuksesta tuli lopun matkaa mukana. Herkkuja sai käyttää täysin vapaasti. 

Sen jälkeen odoteltiinkin joku puoli tunria siinä pihalla. Loput osat testistä tehtiin sisällä yksilöittäin. Oltiin vuorossa viimeisenä. Kyllähän siinä sai tekemistä keksiä ja lopussa alkoi pentu jo tylsistymään. Hetki leikittiin ja temppuiltiin niin kyllä se siihen jaksoi rauhottua makoilemaan. 

Testissä oli muutama asia mikä piti tehdä. Ensimmäisenä kokeiltiin koiran luoksepäästävyyttä. Ja sehän meni ihan mallikkaasti, ennenkuin kouluttaja ehti huomatakkaan, Koda oli jo antamassa hirrrmu kivoja pusuja :D 

Sitten meidät pyydettiin kiertämään tolppa ja takaisin tullessa juosten. Toisella puolella hallia oli agilitytreenit menossa, mutta ei Koda kiinnittänyt mitään huomiota sinne. Seuraavana otettiin luoksetulo. Tässä ei ollut minkäänlaista painetta, tiesin että Koda tulee luokse. Laitoin pennun istumaan ja menin noin 15 metrin päähän. Koda otti varaslähdön niin että nousi seisomaan kun kysyin onko hyvä välimatka. Mutta se nyt tuskin on ongelma, kun ei koiran olisi tarvinnut osata edes pysyä paikallaan itse. Kuitenkin Koda lähti liikkeelle vasta kuullessaan käskyn tänne ja juoksi muuten täysillä luokse

Sen jälkeen leikittiin ja siinä ei tietenkään mitään ongelmaa! Leikin Kodan kanssa monella tavalla. Jahdattiin, vedettiin ja hettiin lelua. Viimeisenä pyydettiin näyttämään joku temppu. Näin voidaan osoittaa yhteistyötä. Tein muutaman helpon tempun pätkän. Koda pujotteli jalkoja samalla kun itse kävelin ja siitä noin kuuden askeleen jälkeen pysähdyin ja Koda meni kasia jalkojeni läpi ja loppuun vielä pyöri neljä kertaa nopeaa ympäri. Tosi paljon sai kehuja miten innokkaana tekee!

Nyt peukut pystyssä ootellaan vastausta päästäänkö vai ei!

32. PUOLIVUOTIAS JA 6KK VIDEO

Koda tänään (eilen) jo puolivuotias! Hurjaa miten nopeesti tää aika menee. Koda alkaa olla jo aika iso, pentupyöreys jo aikoja sitten lähtenyt. Ihan junnultahan toi vielä näyttää ja sitähän se onki. Tosiaan eilen piti julkasta tää postaus, mutta eipä ollut ajantasaisia kuvia ja sää oli niin kurja koko päivän ettei olisi niitä saanutkaan. Postaus siis näin päivän myöhässä, mutta ei se varmaan maailmanloppu ole!


Koda on superleikkijä, en voi ees kuvitella että joskus oli leikkimisen kanssa ongelmia :D Nykyään leikkiminen on ihan parasta, etenkin ihmisen kanssa! Vielä vähän työstetään lelun palauttamista (ei enään, tuo lelun jalkojen päälle/väliin :D) mulle asti, luokse tulee (ennen oli ongelma että Koda halus juosta pakoon), mutta jää noin metrin parin päähän ja tiputtaa lelun siihen. Kuitenkin kun niin paljon tykkää leikkiä ihmisen kanssa, niin tulee ihan jalkoihin kiinni tuomaan lelun hetken päästä.

Hieno koira siit on kyl kasvanu!

Vaikka Koda onkin unelmapentu, täyttänyt ja ylittänyt kaikki toiveet ja haaveet -ei arki sen kanssa aina ole ruusuilla tanssimista. Koda hyppii pöydille (paljon!!), tiputtaa kaiken ja syö, sen hereilläolon ajan pitää lähestulkoon kokoajan juosta perässä. Se puree, edelleen. Tosin enään vain villiintyessä. Aina lukee niitä että "koirani on pentuna purrut vain kerran!" ja meillä on 4,5kk ikään asti roikuttu lahkeessa ja käsissä kiinni. Ihmisten juostessa Koda tarttuu helposti hampailla jalkaan kiinni. Jää vaan miettimään kun kaikki on tehty, mikään ei ole puremista poistanut, mitä on tehty väärin? Onneksi pureminen suhteellisen vähäistä, mutta uskaltaisin sanoa että ainakin kerran päivässä

Kokonaan sisäsiistiksi poika oppi "myöhään", jossain neljän ja puolen kuukauden paikkeilla. Tai no kokonaan ja kokonaan, edelleen sattuu vahinkoja, mutta tooodella harvoin, ei edes kerran viikkoon. Meillä on talojärjestelyt sen verran hankalat, että varmasti hämmensi koiraakin sisäsiisteyden opettelemisessa.

Hihnakävelyn Koda osaa ja ei osaa. Aina sanon että nyt panostetaan hihnakäyttäytymiseen, mutta puheeksi jää. Suurinosa lenkkeilystä tapahtuu vapaana.. Koda kävelee hihnassa ihan nätisti, löysällä hihnalla, vähän edessä, siihen pitää jossain vaiheessa alkaa kiinnittämään huomiota, mutta kuitenkin ihan hyvin kun ei vedä. Ihmiset osataan ohittaa nätisti, koirat ohitetaat täysin herkun voimalla, samoin pyöräilijät.

Arki pyörii kaikin puolin ihan hyvin, paljon on vielä tehtävää, mutta paljon on myös opittu. Aina tulee olemaan jotain parannettavaa.. Tokossa ollaan aika alussa vielä vaikka super paljon ollaan treenattu. Hinkataan perusjuttuja ja tehdään pohjat kuntoon, erittäin hitaasti edeten. Harrastuksissa ei meillä oo mikään kiire, niissä on vuosia aikaa. Panostetaan nyt arkijuttuihin nii on ainakin tulevaisuus sitten parempi.

Mitäs muuta... Aksailtu ei olla, muuta kun muutamia kotijuttuja. Ei se osaa muuta kuin mennä putkeen ja kiertää (oikeelle kiertäminen vielä vähän hakusessa, hakeutuu itse vasemmalta kiertoon).  Eipä tässäkään kiirettä ole, kunhan päästäisiin valvovan silmän alle aloittamaan agilityura!

Tässä oli pieni tsekkaus meidän menoon tällä hetkellä, paljon on suunnitteilla pennun pään menoksi! Tylsää sille ei ainakaan tule. katsotaan mihin me vielä Kodan kanssa päädytään. Koda on ylittänyt mun toiveet, se on parempi koira kun mitä koskaan voisin toivoa. Se täyttää just sen reiän täydellisesti mitä multa on puuttunut elämässä. Tyhjä avoin kirja, toivottavasti osaan täyttää sen sivut oikein enkä pilaa kaikkea!
Onnea ja kiitos kaikesta tähän mennessä Koda <3

Loppuun halusin vielä liittää Kodan 6kk videon. Kannattaa ihmeessä tilata kanava ( The Trick Dog Koda ), kaikkia videoita en tänne julkaise.

31. MITEN MENI SUMMER BUCKET LIST

Nyt on siis mennyt kolme kuukautta siitä, kun tähän blogiin laadittiin "summer bucket lista". Suoraan sanottuna aikalailla unohtunui miettiä tätä koko juttua, mutta jos nyt tsekataan mitä on täytetty ja mitä ei, sekä vähän avataan juttuja!

PITKÄT METSÄLENKIT

Done! Paljon ollaan lenkkeilty kaikkien koirien kanssa metsässä ja on koirat päässyt juoksemaan paljon!

LUONTOPOLKU
Tää kohta jäi täyttämättä. Monesti ajattelin et pitäis lähtee, mut ei sitten jaksanu. Muutenkin oli lyhyt kesä, säät oli suurimmaksi osaksi huonoja.


YÖLENKKI
Käyty! Useampaakin kertaa! Eniten mieleen jäi tossa pari viikkoa sitten, kun tehtiin pitkä useamman tunnin lenkki keskellä yötä Lappeenrannan keskustaan ja satamaan. Siellä on nii kaunista ja rauhallista öisin.

KURSSILLE
Jos meidän menoa on seurannut täällä blogissa niin varmasti väkisin tullut huomattua että kursseja on käyty jo muutamaankin otteeseen kuluneen kesän aikana. Tällä hetkellä millään kurssilla ei olla, mutta koulutusryhmään pääsyä odotellaan, siitä lisää kun ajankohta oikea!


UIMISTA
Kesän aikana Koda innostui uimaan ja veden lähettyvillä ei muuta suostu tekemäänkään :D Siitä voikin päätellä että tämäkin suoritettiin mallikkaasti! Ollaan siis käyty uimassa aina kun sää ja paikka on sen sallinut. Mökillä uidaan paljon ja välillä mennään käymään pienellä koirapuistorannalla. Kodin lähettyvillä ei ole uimapaikkaa...


UUSIA KOIRAKAVEREITA JA -IHMISIÄ
Koirakavereita Koda on saanut PALJON. Itse olen tutustunut koiraihmisiin lähinnä instagramin kautta, jotka asuvat sitten ympäri Suomea.


KOULUTUSTA
Tämäkin mielestäni suoritettu mallikkaasti. Pentu on oppinut hurjan paljon ja koko ajan opetellaan lisää!


Näin! Hyvin siis sujui tän vuoden lista, ehkä ens vuonna uudestaan uusien haasteiden kera!

30. AKTIIVINEN PENTU JA LUKIO - MITEN TOIMII?

Koda on viisi kuukautta vanha erittäin aktiivisen rodun, erittäin aktiivinen yksilö ja itse aloitin itelleni täysin uudet opinnot uudessa paikassa - lukiossa. 

Painotan, että koko kirjoitus perustuu omiin mielipiteisiini ja kokemuksiin todella lyhyen ajan sisällä. Varmasti tulee vaikeampaa, ehkä helpompaakin kunhan pääsen sisälle opiskeluun. 

Koda muutti meille ollessaan 8-viikkoa. Itselläni oli hetki jäljellä peruskoulua ja Koda oli alusta asti yksin lyhyitä aikoja. Muutama ensimmäinen päivä tottakai Kodan seurana oltiin kokoajan, mutta aloitettiin myös lyhyet harjoitukset heti saapumispäivänä. Kodalla ei koskaan ilmennyt minkäänlaista eroahdistusta ja kaikki on näyttänyt olevan sille okei. Tasan kerran on piipattu perään kun jäi yksin, sekin kesti tosin noin kymmenen sekuntia ja hiljaa. Mistä sitten johtuikaan. Kesän aikana harjoiteltiin yksinoloa enemmin tai vähemmin, mutta ei ole ilmennyt ongelmia yhtään.

Pentu on siis ollut helppo jättää kotiin koulupäivän ajaksi. Minulla on pari alle viiden tunnin koulupäivää, jolloin Koda pärjää mainiosti yksin. Kulutan sen energian aamusin hyvin, jolloin aika menee pitkälti nukkuessa. Pidempinä yksinoloina tottakai tulee joku pitämään seuraa päivällä, ettei tarvitse yksin olla. 

Vaihdoin ruoka-ajat aamulle ja illalle, Koda siis nyt syö vain 2 kertaa päivässä. Päiväruoka olisi mennyt välillä liian monimutkaisesti, joten parempi näin. Kodakin sopeutunut uusiin ruoka-aikoihin hyvin. Häivytin päiväruokaa muutaman päivän ja sen loppumisen jälkeen pari päivää pentu odotteli ruoka-aikana että millonkas se ruoka tulee, mutta nyt jäänyt sekin pois ja odottaa tyytyväisesti iltaan. 

Vapaa-aika menee lähinnä koiran kanssa touhuten. Pentu kun on nukkunut pitkän yön ja päivän, välissä vain hetken riehunut niin kyllä muuten riittää energiaa loppupäiväksi!

Saan Kodan välillä vanhempien/siskon riesaksi, jos itsellä on muuta menoa tai haluan vaikka viettää hetken pidempää kaupungilla kavereiden kanssa.  Vapaa-aika koirasta koostuu Kodan pienistä päiväunista jossain vaiheessa ja ilta yhdeksän jälkeen, Kodan mennessä yöunille. 

Suurin muutos arkeen on ehkä siinä, että en voi mennä minne haluan ja milloin haluan. En voi koulun jälkeen niin vaan päättää että "hei joo, tuun teille illaks!". Kyllähän se välillä ärsyttää ettei voi spontaanisti koulun jälkeen lähteä mihin vaan. Päätöksen kuitenkin itse olen tehnyt ja kyllä Koda on antanu mulle enemmin elämäniloa kuin osasin kuvitella. Koda on paras pentu mitä voin koskaan saada! <3

Kaikenkaikkiaan tiivistettynä arki on tähän mennessä ollut tosi helppoa, joskin välillä rankkaa, kun vapaa-aikaa ei ole niin paljon kuin ennen ja mihin on tottunut. Jään innolla odottamaan mitä Koda tuo mukanaan mun elämään!

29. PENTUKURSSI 3/5

Kyyti jäi treeneihin puuttumaan joten hieman mietin jaksaakohan Koda kävellä kuumalla säällä sinne, treenata ja vielä kotiin. Vettä tarjosin vähän väliä niin olisi pentu kauemminkin jaksanut! 

Aloitettiin kertaamalla katsekontakti, käsikosketus ja luoksepäästävyys. Nyt Koda odotti rauhassa neljä tassua maassa kun kouluttaja tuli moikkaamaan, jes! Ei siis hypitty ja sinkoiltu sinne tänne. Edistystä tässä siis. Katsekontaktin ja käsikosketuksen sijaan treenattiin muutama seisominen, se kun ei Kodalta edelleenkään luonnistu... Kun en vaan jaksa sitä treenata :D Pitäisi tosissaan ottaa se nyt siihen tehotreeniin... Pitäisi ja pitäisi, jos sitä joskus suunnitelmat toteuttaisi.

Jatkettiin eteenpäin luopumista, tai tarkemmin jätä -käskyä. Harjoiteltiin tätä muutamalla tavalla. Ensin vain herkuista luopumista. Kodan kanssa tein niin että heitin herkkuja sen luokse jasen piti pystyä luopumaan niistä. Ja niinhän se luopui, heti! Sain heitellä herkkuja minne huvittaa ja kuinka paljon vain, eikä koiraa kiinnostanut. 

Kodahan on ihan mesteri leikkijä. Kuitenkaan lelupalkkaa harvoin voidaan käyttää vaikka toimisikin paremmin kuin herkku. Koda jää liikaa kiinni leluun ja tapittaa vain sitä ja käskyt menee kuuroille korville. Alettiin siis Kodan kanssa harjoitella lelusta luopumista. Saatiin siihen hyviä vinkkejä. Muutaman toiston jälkeen Koda ei edes vilkaissut lelua ennen kuin annoin luvan. Pystyttiin jopa treenaamaan perusasentoa, seuruupätkää ja paikkista, ilman että lelu oli häiriönä. Kotona kuitenkin kun kokeilin niin oli unohtunut jo, mutta kyllä se siitä! Saatiin ohjeet miten treenataan lelusta luopumsta, niillä jatketaan kotona siis.

Otettiin pienet "kupit" johon laitettiin pari herkkua ja päästettiin koira herkuille vasta katsekontaktista. Tehtiin näin heti Kodan ensimmäisellä ruokailulla kotona, joten luonnistui pennulta hyvin. Saatiin ohjeeksi tehdä sama, mutta katsekontaktista lähteä kävelemään kupista kauemmas koiran kanssa ja takaisin kupille päin mennessä kun hihna hetkenkään on löysänä niin annettiin lupa kupille. Edettiin tässä nopeasti siihen että kierrettiin kuppia eikä Koda edes vilkaissut sinne ja luvalla meni syömään herkut, joten muisti silti missä palkka oli tarjolla :D

Loppuun harjoiteltiin maahanmenoa. Siinä sitten ilmenikin hieman enemmin ongelmia... Aloitettiin omatoimisesti tekemällä maahanmenoja, niin että kouluttaja näki millä mallilla nämä oli. Sain huomautuksen siitä, että näytän sormella pienen vihjeen koiralle, enkä ollut edes sitä huomannut. Siitä piti päästä eroon heti. Koda kuitenkin oli jo jäänyt käsiapuun kiinni... Maahan käskyllä se kävi istumaan. Harvoja kertoja kun kävi maahan, niin meni ensin istumisen kautta. Pitää kai sitten purkaa koko liike ja alotella alusta. Liikeratakin on huono, menee ennemmin istumisen kautta seisomasta kuin ns. liukumalla. No, tällästä sattuu, välillä tulee takapakkia, enemmin tai vähemmin...

Loppuun otettiin yhteinen paikkis. Pennut makasivat rivissä ja Koda suoriutui paremmin kuin hyvin super häiriöstä huolimatta. Pari koiraa haahuili sinne sun tänne, mutta ei se Kodaa häirinnyt! Pitää alkaa kotonakin rohkeesti lisäämään häiriötä. Koda kyllä osaa...

Mulla on nyt ollu kone, jossa kaikki kuvat niin vähän epäkunnossa. Toiminut erittäin hitaasti ja käynnistämiseenkin mennyt tajuttomasti aikaa. Toivottavasti jo ensi postaukseen kuvia... Muutenkin ollut laiskuutta blogin päivittelyssä, mutta tulossa on muutakin kun treenipäiväkirjaa, ei hätää :D

28. PENTUKURSSI 2/5

Jälleen kerran Matti-myöhäsenä julkaisen postauksen pari viikkoa jälkikäteen :D
Tällä kertaa teemana oli hihnassa kävely. Huhhuh, sen onki viimeaikoina ollu työnalla. Oon ite erittäin laiska harjottelemaan hihnassa kävelyä, kivempaa vaan päästää koira vapaana juoksemaan... Nyt oon ottanu itteeni niskasta kiinni ja mennyt paljon enemmin hihnassa kuin vapaana. Kodan mielestä kyllä ihan tyhmä päätös, mutta suostuu kohtaloonsa kuitenkin. 

Herättelin Kodaa tekemiseen kivoila tempuilla. Pyörimistä, istumista, makaamista, seisomista (mikä ei vieläkään toimi!!!), vilkuttamista, jalkojen pujottelua, jalkojen välissä kävelyä. Koda kun oli ihan omissa maailmoissa, ettei sitten menisi ohjattua treeniaikaa tähän herättelyyn.

Ensin kerrattiin viimekerran katsekontakti, käsikosketus ja luopuminen. Tehtiin noin kolme katsekontakti harjoitusta ja saman verran käsikosketusta. Luopumista loppuaika mitä näitä tehtiin. Luopumiseen toivoisin nopeampaa reaktiota ja muutenkin nopeutta, nyt katsekontaktin haku on aika hidasta ja matelevaa omaan makuun. Päätin vaikeuttaa tätä kun sujuu niin hyvin. Lähdin heittämään herkkuja Kodaan päin niin että sillä oli lupa katsoa herkkuja ja käskystä luopua niistä. Ja hyvin meni!

Aloitettiin hihnakävely lähellä pysymisellä. Käveltiin sikinsokin koiran kanssa ja joka kerta kun koira lähti edemmäs niin pysähdyttiin ja odotettiin että koira ottaa kontaktin ja/tai palaa vierelle. Näin ollaan Kodan kanssa harjoiteltu lenkilläkin. Silloin kun koira otti kontaktin ja/tai palasi vierelle, vaihdettiin suuntaa ja koiran seuratessa palkattiin heti. Niin saatiin koira heräämään ja lopettamaan vetäminen sekä tajuamaan että ihmistä seurataan. Koda piti katsekontaktia kokoajan eikä mennyt yhtään edelle, pystyttiin ohittamaan koiriakin ihan lähietäisyydeltä ja Koda sai paljon kehuja <3

Yhdessä vaiheessa joku haju maasta vei kokoajan Kodaa mukanaan (ketunhaju kai?), mutta sain lopulta sen herätettyä. Koda on jostain oppinut että harhautuessaan käskystä "keskity" se palaa tekemiseen. 

Siitä jatkettiin hihnan paineeseen reagoimiseen. Koira kun ei automaattisesti ymmärrä, että kun hihna kiristyy niin pitää palata taaksepäin. Kun koira lähti vetämään, esim. toisen koiran luokse, ohjaaja kääntyi ja lähti tasaisesti toiseen suuntaan, ilman nykiviä liikkeitä, heti kun koira löysentää hihnaa niin palkka. Tätä ei päästy paljoa tekemään, kun Koda piti kokoajan kontaktia yllä :D No, varmaan lenkeillä päästään tätä tapaa käyttämään vielä!