17. PENTUTOKO 3/6

Harmittaa että ollaan jo puolessa välissä tätä kurssia. Sitten varmaan jäädäänkin tauolle... Täällä Lappeenrannassa kun on niin huonosti yhtään mitään koulutusta ja paljon halukkaita, tai ei ole meille sopivaa. Kun en viitsi maksaa tajutonta hintaa sellaisesta mitä me ei ehkä tarvita. Jes, kesä aikaa pilata koko koira ilman kouluttajaa!

Muutenkin just nyt tuntuu siltä, että ei me mihinkään edistytä. Ei mun omasta mielestä tokoa meidän tarvitsisi osata vielä yhtään, mutta tuntuu ettei arkikaan mene suuntaan tai toiseen. Ja jos nyt välttämättä menee johonkin suuntaan, niin siihen täysin väärään suuntaan...

Teemana tänään oli merkin kierto ja ruutu, joista aloitettiin. Odottaessa vuoroa tein Kodan kanssa käsitargettia, sivulle tuloa ja rauhoittumista.
Meidän vuorolla tehtiin ensin merkin kiertoa. Ei olla tehty tätä koskaan ennen, joten siihen nähden Koda oli ihan huippu! Tajusi parin toiston jälkeen. Tein niin että pidin pentua pannasta kiinni ja laitoin herkkukäden merkin toiselle puolelle ja annoin luvan Kodalle mennä, samaan aikaan liikutin herkulla koiralle vielä lopun puoli kierrosta. Vaikea selittää, mutta niin etten ohjannut herkulla, koska silloin Koda ei ehkä keskity täysillä siihen mitä tehdään vaan herkun perässä menemiseen. Parin toiston jälkeen pystyttiin tehdä jo niin, että pidin pannasta kiinni ja annoin luvan, jolloin Koda kiersi merkin ja sitten super palkka! Koda sai paljon kehuja tässä, miten se oppi niin nopeasti!

Heti perään oli vuorossa ruutu! Olin niin innoissaan tästä, pitää lähteä mahollisimman pian ostamaan itelle ruutuun tarvikkeet! Laitettiin ruutuun kosketusalusta ja lähetin Kodan ihan ruudun edestä kosketusalustalle, huonolla menestyksellä :D Pentu juoksi ohi ja oli ihan että "niin minne pitikään mennä?". Sitten käytiin katsomassa kosketusalusta ja sen jälkeen jopa onnistui! Matkaa tosiaan ei ollut, ihan vaan siitä edestä. Jos pääsis ihan kotitreeneissäkin harjottelee näitä molempia juttuja.

Seuraavana tehtiin häiriötreeniä, mitä mun mielestä on tosi kiva päästä treeneissä tekemään, kun kotitreeneissä se on vaikeampaa saada siihen muita. Ensimmäisen tehtävän aikana sain tehdä töitä että Koda kiinnostuisi minusta. On se vaan niin kiva kaveri se bordercollie tyttö, taitaa joku pikkupoika olla ihastunu :D
Tehtiin niin että oltiin ympyrässä, josta yksi kerrallaan pujoteltiin kaikki koirakot. Sain kuitenkin Kodan kiinnostuksen minuun ja päästiin hyvin kiertämään kaikki, tosin siististi käveleminen oli Kodan mielestä ilopomppuja mua vasten. Paikallaan ollessa pidin Kodaa perusasennossa muutamassa osassa, missä pysyi tosi hyvin, välillä kyllä tekisi mieli istua "lonkalla" jolloin valuu istumaan mun taakse, tää on paha tapa Kodalla. Hyvin se siitä kuitenkin korjaa asentonsa ja jos ei niin pienellä houkuttelulla.

Seuraavana tehtävänä oli kävellä isommasta ympyrästä keskelle kaikki samaan aikaan niin että koiran focus on kokoajan ohjaajassa, eikä muissa koirissa, Tästä olin yllättynyt että Koda tapitti koko matkan mun silmiin, eikä kiinnittänyt yhtään mitään huomiota vieressä pomppivaan niin ihanaan bc tyttöön.

Loppuun tehtiin paikallamakuuta kaikki yhdessä rivissä ja siihen lisänä vielä yksi kiertämään kaikki ympäri. Koda kesti koko ajan makaamassa ja palkkasin tiheästi. Ympäri käveleminenkin sujui paremmalla menestyksellä kuin pujottelussa ja pomppiminen oli siinä jo historiaa.

Treenien loputtua päästettiin bordercollie kaverukset hetkeksi leikkimään keskenään, sillä aikaa kun odotin kyytiä. Tuli heti tosi kivat leikit kun ovat saman ikäisiäkin! Hyvät treenit oli, vaikka lähellä oli etten olisi mennyt, koska Koda oli koko päivän ihan kamala ja outo. Treenimotivaatio menee aina huippuun kun tuolta lähtee, tekis jopa mieli heti kotiin tullessa alkaa treenamaan :D

16. PANIIKKI ISKEE

Meillä koirilla voi olla vain yhtiä luita syötävänä, muulloin niillä tulee tappelua luista. Koda oli syönyt erilaista luuta eri talossa, kun sillä oli niin kova tekemisen puute että annoin sellaisen. Olin sitten viemässä luuta takaisin kaappiin, kunnes lähdinkin tekemään jotain muuta ja jätin luun pöydälle (tyhmä minä). Tapsa otti luun pöydältä ja se kun oli Kodalle ja Zorrolle ihan okei, niin en mennyt luuta heti pois ottamaan. 

Piti se luu kuitenkin ottaa pois, koska tiesin että Zorrokin haluaisi, Kodalle ei sillä niinkään väliä ole. Noh,  ei se Tapsa sitä suostunut pois antamaan. Siinä sitten muutaman minutin ajan katsoin koiraa silmiin ja käskin antamaan luun ja vedin sitä pois suusta. Ei mitään. Aloin väkisin avaamaan koiran suuta ja siinä vaiheessa alkoi murina ja yritti jopa purra mun kättä. Siinä vaiheessa tiesin ettei kaikki ole okei ja Tapsa ei ehkä ymmärrä tilannetta tai ei tajua mitä tekee, se oli täysin omissa maailmoissaan. Se ei ikinä pure yhtään ketään edes vahingossa.

Repäisin luun pois sen suusta ja juuri kun olin kehumassa niin Tapsa ampaisee täyttä vauhtia Kodan kimppuun. Koda ei liittynyt tilaneeseen mitenkään, koko ajan se rallatteli muualla ja teki omia juttujaan. Zorro makoili matkan varrella, mutta silti tapsa juoksi Kodan luo, johtuukohan se siitä että Koda söi luuta aikaisemmin? Mulla ei ole mitään tietoa miksi näin kävi. 

Tapsa kävi Kodan päälle ja pentu vaan kiljui alla. Itse paniikissa seison paikallaan, sitten juoksen paikalle ja yritän väkisin vetää Tapsaa pois. Vahva ja iso koira, niin ei se niin helppoa ole... Vielä kun en tiennyt mitä pitäisi tehdä. Kun saan koirat irrotettua, lähestukoon heitän Tapsan kyljelleen ja käyn päälle makaamaan, että saan pidettyä aloillaan ja rauhoiteltua. Koda pinkoo kiljuen karkuun peloissaa. Niskasta kiinni ja vein Tapsan eristettyyn huoneeseen. 

Koda oli täysin paniikissa. Ei päästänyt yhtään ketää luokseen, edes minua. Olin yksin kotona, enkä tennyt mitä olisi pitänyt tehdä. Pentu siinä kiljui ja vuoroin murisi jos liikuin yhtään lähemmäs. Oliko Koda sitten niin paniikissa, ettei tunnistanut? Vai pelkäsi vain muakin? Kutsuin sitä luokse ja istuin maassa parin metrin päässä. Meni varmaan viisi minuttia eikä mitään edistystä tapahtunut enkä tiennyt mitä pitäisi tehdä, joten menin nopeasti isolla harppauksella Kodan luokse ja otan kaulapannasta kiinni niin ettei pääse puremaan. Siinä vaiheessa kun tulin lähelle niin Kodan "silmät aukenivat" ja se tajusi kuka sen edessä on ja se ilon määrä. Koda hyppi antamaan pusuja naamalle ja oli ihan täpinöissään. Silloin pystyin itsekkin jo hengähtämään. 

Koda kiersi Zorron kauempaa. Rauhoittelin Kodaa hetken kauempana ja sitten menin silittämään Zorroa ja kutsuin Kodaa luokse. Kyllähän se pentu uskaltautui tulla luokse ja sen jälkeen ei pelännyt Zorroa yhtään. Suunnilleen tunnin kun koirat oli ollut eristyksessä, menin päästämään Tapsaa pois. Koda tuli häntä heiluen mukana mutta oven auetessa pinkaisi talon toiseen päähän. Oltiin olohuoneessa kaikki kolme koiraa ja minä, 10sekunni ajan näyttivät kaikki olevan sovussa, kunnes Tapsa taas yritti käydä Kodan kimppuun, sain sen kuitenkin estettyä ottamalla niskasta kiinni. Rauhoitin tapsaa, silittelin sitä ja halasin sen istuessa (näin pystyin pitämään paikoillaan ja se tykkää haleista). Koda tuli pienen hetken päästä varovasti häntä heiluen moikkaamaan Tapsaa mun selän takaa ja hetken päästä alkoi Tapsalla häntä heilua ja karvat laskeutuivat. Uskaltaudun antaa sille enemmin tilaa, silti pidin kiinni niskasta. Molemmat haistelivat toisiaan ja heiluttivat vähän häntääkin. Silti näin ettei Tapsalla ollut vielä kaikki hyvin ja se ei ollut oma itsensä. Jätin asian siihen kun se oli positiivista ja laitoin Tapsan ja Zorron pihalle, Koda jäi sisälle. 

Tässä sitä nyt ollaan, Koda nukkuu viereisellä pöydällä, missä vaiheessa se pöydälle ehti mennä?! Mokomakin, tietää kyllä tasan tarkkaan ettei pöydällä saa olla. Siinä se tyytyväisenä vetelee sikeitä. Toivotaan että koirat tulee toimeen (luultavasti), eikä Kodalle jäänyt mitään traumoja... Tällä hetkellä näyttää olevan kaikki okei. Tämä kaikki siitä, että idiootti omistaja jätti luun pöydälle hetkeksi...

Jotain asioita olisi varmaan voinut hoitaa paremmin (ehkä kaiken), mutta siinä kun olin ihan paniikissa, en todellakaan ehtinyt jäädä miettimään, vaan tein mitä ensimmäisenä ajattelin...



edit. Tapsa ei siis ole yhtään agressiivinen, ei ole koskaan ollutkaan, se vaan meni jotenkin ihan sekasin siitä luusta eikä todellakaa ollut oma itsensä! Nyt kaikki on hyvin, leikkivät keskenään normaaliin tapaan ja ovat taas parhaita kavereita! :)
Säikähdyksellä selvittiin 

15. SUKUKOKOUS SM KISOISSA

Heilahtanut puhelinkuva +suurennettu alkuperäisestä koosta, joten laatukin sen mukainen, pahoittelut. vasemmalta oikealle: äiti, veli, Koda, isä

Nappasin Kodan eilen mukaan agilityn sm-kisoja katsomaan ja näkemään tuttuja! Kaiken kaikkiaan siellä oli Koda, Eemeli-veli, Torsti-isä, Armi-äiti, sekä Maili-mummo. 

Katsottiin Torstin suoritus ja hienosti se isä meni puhtaan nolla radan ja nopealla ajalla! Koda oli ihan menossa mukana, olisi niin kovasti halunnut mennä mukaan juoksemaan!

Pennut käyttäytyivät ihan super hyvin vaikka kumpikaan ei noin isoissa tapahtumissa ollut käynytkään. Ei paljoa välitetty hälinästä ympärillä ja välillä osasivat rauhottua makaamaankin. Äidin ja veljen kanssa oli niin kiva painia! Kuitenkin aika rajoitetusti piti leikkiä, hihnoihin kun olivat kytkettynä. Pitää treffailla Eemeli-veljen kanssa vielä tässä kun ehtii.
Oli muuten jotenkin tosi hauskaa, että sieltä bongattiin border collie, joka näytti aivan isolta versiolta Kodasta! Siis täysin samanlainen väritys koko koirassa!!

Ja tänään kun oltiin paikan päällä Kodan kanssa kahdestaan, ilman muita seurassa, niin olihan sitä ihan pakko testata pienen tokoilijan häiriönsietokykyä. Ja pääsin toteamaan, että sitä löytyy! Otettiin siinä ihmisten ja koirien ympäröimänä ihan vain muutama istu-maahan ja maahan-istu vaihto, sekä käsitargetti ja sivulle tulo. Koda bloggasi kaiken ympäriltä ja focus oli pelkässä tekemisessä vaikka hetki sitten oli sinkoillut sinne tänne. Voikohan sitä olla yhtään ylpeempi koirastaan? Kodalla selvästi olisi niiden muutaman toiston jälkeen ollut intoa jatkaa treenaamista, mutta lopetin siihen kun oli vielä motivaatiota ja keskittymistä.

Nyt kun pääsin treenaamisesta puhumaan niin jatkan samalla aiheella. Haluaisin saada Kodalle varmuutta istumiseen... Tarkemmin siinä kestämiseen, se helpottaisi niin paljon arjessakin. Koda kyllä pysyy pitkiä aikoja istumassa (tietenkin tehdään ihan pennun mukaan näitä kestoja ja niin että onnistuu aina), mutta etäisyydessä on ongelmia. Heti kun liikun taaksepäin niin koira onkin vieressä. Pitää varmaan aloittaa ihan tosi lyhyestä askeleesta, mitä ei melkein ehkä huomaa. Ja istumisessa kestäminen nyt treeniin! Maahanmeno on tosi hyvällä mallilla ja Koda menee ainakin tällä hetkellä omaan silmään tosi kivalla tekniikalla makaamaan! Toivotaan että se tekniikka ei muutu siinä samalla kun Koda kasvaa.

Myös kaikkea ei hyödyllistä kivaa ollaan harjoiteltu, koska en halua pennulle pelkkää tarkkaa tokoilua ja on itsellekin kivempaa, kun ei tarvitse olla niin tarkkaa että tekeehän koira nyt varmasti täysin oikein. Jospa jaksaisin jonkin näköistä koostevideota tehdä siitä mitä me osataan. Nyt kun ulkona on hienot ilmat niin siellä pääsee treenailemaan!

Agilityinnostus vaan kasvaa kasvamistaan, nyt pitää toivoa että Kodan luusto sen sallisi, niin päästäisiin ehkä joskus agilitya harrastamaan! Kasvamisvaiheessa etenkin mulla on pakkomielle vahtia Kodan lähestulkoon jokaista liikettä, se kun tuppaa tykkäämään hyppiä hirveitä loikkia korkeista paikoista...

Huomisen varmasti vietän kokonaan kisoissa, jos vaan sää sen sallii! Tai mitä nyt ehdin kaverin rippijuhlien ohella. Kertakaikkiaan super kiva viikonloppu ollut, mahtava tilaisuus että noi kilpailut järjestettiin täällä!

14. PENTUTOKO 2/6

Meillä oli toka toko treenikerta. Kotiläksynä oli leikkimistä ja suoriuduttii siitä ihan hyvin. Leikittiin mm. kauppojen pihoilla, satamassa (paaaljon ihmisiä ja koiria), keskustassa, parkkihallissa ja kaduilla! Tosi paljon saa töitä tehdä että Kodan saa leikkimään, mutta leikkii! Ja kun leikkiin ryhdytään, niin sillon myös leikitään!

Alotettiin harjoittelemalla peruuttamista pennun aktivoinniksi. Peruuttamista ei Kodan kanssa olla tehty. Tein niin että laitoin käden herkun kanssa pennun leuan alle, jolloin sen piti peruuttaa saadakseen herkun. Koda osaa hyvin ton avun kanssa, jolloin lähes tulkoo juoksee peruuttaen.

Seuraavaksi tehtiin vähän perusasentoa, mikä meillä menee tosi hyvin! Oon onnistunu tekemää siitä ihan huippu kivan jutun Kodalle! Otettiin myös seuraamista yksi askel eteen ja sivulle. Eteenpäin seuraamisen Koda osaa, siihen pitää saada vaan katsekontakti kohdilleen. Lisää matkaa sitten joskus kun pentu kasvaa.

Kolmantena asiana otettiin yksi kerrallaan noutoa, se nyt meillä meni miten meni :D

Alotettiin niin että leikitettiin pentua lelulla, minkä jälkeen heitettiin lelu maahan. Vietiin koiraa vähän kauemmas ja sitten päästettiin lelulle. Noh, Koda unohti aina lelun ja lähti omille teilleen. Yhden kerran se muisti, mutta raukka ei löytänyt enää lelua vaikka kuinka haisteli ja etsi. Kotimatkalla annoin tästä meille läksyä! 

Viimeisenä tehtiin kaikki yhdessä pari häiriöharjoitusta. Ensimmäisessä oltiin kahdessa rivissä vastakkain kaksi koirakkoa kummallakin puolella. Viides koirakko teki luoksetulon siitä rivien välistä, muut yrittivät pitää koirat aloillaan. Kun pidin Kodaa paikallaan, tein sille välillä istu-maahan vaihtoja, ihan vain muutaman kerrallaan ja toisinaan palkkailin rauhallisuudesta. 

Sitten kun oli meidän vuoro, jätin Kodan kouluttajalle ja menin itse toiselle puolelle. Innostin pentua paljon ja en tiedä johtuiko väsymyksen aiheuttamasta ylienergiasta vai mistä, mutta en saanut mitenkään Kodan mielenkiintoa. Joten sitten kun kutsuin Kodaa, se juoksi innoissaan mutta päätyi siihen että "hei! menen tästä tervehtimään tätä koiraa, tulen sitten,okei?".

Toisena istuttiin koirien kanssa neliössä, hännät vastakkain ja yksi kiersi kaikki koirat. Näissä Koda keskittyi ihan okei hyvin, parempaankin on pystynyt. Laitetaan väsymyksen piikkiin. 

Ihan viimeisenä kokeiltiin herkuista luopumista, mutta sen Koda jo osaakin aika hyvin. Siitä saatiin kotitehtäviä, luulen kuitenkin että keskitytään enemmin noutoharjoituksiin ja tietenkin leikkimiseen yms. Jatketaan luopumistreeniä samallailla kuin tähänkin mennessä.

Seuraavan viikonlopun vietän varmaan agilityn sm-kisoissa, kun ne kerran täällä Lappeenrannassa pidetään! Suuri agilityn ystävä olen niin varmasti viihdyn kauankin paikan päällä! Sovittiin Kodan kasvattajan kanssa tapaaminen pentujen kanssa paikan päälle! Yksi pennuista kun siellä vielä kuun loppuun on. Kivaa, pääsee Koda näkemää veljeään! Kodan isä on siellä kisaamassa ja mammakoirakin saapuu paikan päälle katselemaan. Saa nähdä jos Koda vanhempiaankin ehtisi tervehtimään! Itse ainakin menen niitä katsomaan, saa nähdä onko Koda silloin mukana vai ei.

13. PENTUTOKO 1/6

Tänään meillä oli siis ensimmäiset treenit ikinä! Koda oli ennen lähtöä nukkunut pitkät päiväunet joten oltiin täynnä energiaa menossa uuteen asiaan!

Meitä oli siellä yhteensä 4. Kodan lisäksi oli toinen samanikäinen border collie, 9-viikkoinen lyhytkarvainen collie ja 15-viikkoinen, en ole ihan varma rodusta, joku seisoja. Toinen border collie oli kyllä Kodan mielestä ihana tyttö!

Alotettiin kosketusalustalla, minkä me jo osasimmekin, joten tehtiin hetki laittamalla etutassut päälle, sitten vaihdettiin takatassuihin. Siinä olikin jo haastetta, kun ei pentu tajunnut mitä siltä pyydettiin ja yritti vain tarjota pyörimistä. Lopuksi Koda alkoi saada ideasta kiinni ja laittoi itsestään takatassut alustalle silloin tällöin. 

Seuraavaksi otettiin vähän perusasentoa imuttamalla. Koda tuli välillä vähän vinoon, mutta otettiin avuksi muutama laatikko "seinäksi" jolloin pentu tuli tosi nätisti oikeaan kohtaan, fiksu poika! Kehuja sai tässä tosi paljon, on se vaan ihan super!

vanha kuva parin viikon takaa, koska ei ole julkaisukelposia kuvia.

Sen jälkeen tehtiin kuolleelle lelulle menemistä, mikä meiltä jäi väliin, koska Kodaa ei olisi voinut vähempää kiinnostaa lelut sillä hetkellä. Saatiin siis kotitehtäväksi leikkiä kolmessa eri paikassa, mutta nostin sen itse viiteen. Tätä oon kyllä yrittänyt, mutta pitää nyt keskittyä siihen toden teolla. Koda kuitenkin on innokas leikkijä, kunhan vaan kiinnostaisi. Ja onhan se yleensä leikkinyt missä vain...

Lopuksi tehtiin yksi luoksetulo, mistä oon todella ylpeä. Koda kun oli juuri saanut leikit aikaiseksi toisen bortsun kanssa. Mentiin muista ihan vähän kauemmas, muutaman metrin. Kouluttaja piti Kodaa kiinni ja itse menin kauemmas n. 5 metriä. Kyykistyin ja huusin ja innostin Kodaa, jonka jälkeen nosin seisomaan ja passiivisesti annoin käskysanan "tänne". Koda pinkoi täyttä vauhtia luokse ja samalla innostui leikkimäänkin! Siinä kun seisoin paikoillani ja katsoin koiraa jota pidettiin kiinni, joka yritti vain päästä leikkimään koirakavereiden kanssa. Olin aivan varma ettei se tule luokse vaan pinkaisee päinvastaiseen suuntaan heti kun päästetään irti. Mutta se tuli! Koda ihan oikeasti tulin mun luokse eikä muden koirien luokse!

Loppuajan palkkailin rauhoittumisesta siinä samalla kun puhuttiin kaiken näköistä. Kaikin puolin ihan mahtavat treenit ja opin paljon uutta. Koda oli super innokas ja pääsi kokemaan taas jotain uutta. Sain myös huomata että se nauttii tekemisestä niin paljon että ei muut koirat kiinnosta, ihan huippu! Lähes koko postaus ollut vaan koiran ylistämistä, mutta minkäs sille voi. Viikon päästä sitten uudestaan!

12. MELKEIN KOLME KUUKAUTTA

Perjantaina, eli huomenna tulee Kodalla täyteen kolme kuukautta <3 Tänään pikkumonsteri täytti 13-viikkoa ja on ollut meillä nyt tasan viisi viikkoa! 

Käytiin eilen rokotuksessa ja se olikin Kodan ensimmäinen eläinlääkärikäynti. Ellei ihan pentuaikaa kasvattajalla lasketa. Koda oli tosi utelias ja kiinnostunut, eikä pelännyt yhtään ja oli samalla kokoajan kuulolla jos siltä jotain pyysin. Esimerkiksi istumista, makaamista, rauhoittumista, jättämistä (että unohtaa muut koirat).

Koda käyttäytyi tosi hyvin, antoi tutkia nätisti, paitsi lämmön mittaaminen oli ihan kamalaa ja hampaiden tarkistamisen olisi voinut Kodan mielestä jättää väliin, vaikka sitä ollaan paljon harjoiteltu. Rokotuksen antoa ei edes huomannut ja senjälkeen rauhottui nukkumaan pöydälle. Unet jatkui lattialla kun pennun nostin alas. Oon kyllä tosi ylpee siitä, miten hienosti osasi käyttäytyä! Paljon paremmin kun edes ajattelin.

Meidän lenkit on vaihtelevasti ihania ja kamalia. Hihnakäyttäytyminen on jotain ihan jäätävää, mutta seassa hyviä pätkiä. Koda joko vetää täyttä juoksua eteenpäin tai sinkoilee puolelta toiselle ja liioittelematta potkaisen/astun pennun tassujen päälle varmaan 30 kertaa lenkin aikana, kun tulee yhtäkkiä ihan jalkojen edestä toiselle puolelle...Lisäksi Kodalle reunassa käveleminen on ihan kamalaa, niin paljon kivempi kävellä keskellä tietä niinkuin ihmiset, hassu pentu

Ihmisten ohitus sujuu hyvin! Käskyllä unohtaa heti ohi kävelevän ihmisen, vaikka olisi niin kiva mennä tutustumaan! Koirien ohittaminen on sitten eri juttu... Suurella houkuttelulla sen saa kyllä hetkellisesti unohtamaan toisen koiran ja kun koiran ohi on menty niin unohtuu. Sitä pitäisi päästä treenaamaan enemmin.

Fiksu koira oppii nopeasti niin hyvän kuin pahankin... Kyllä! Meillä on Kodan kanssa hieman eri käsitys sisäsiisteydestä. Raukka kun on saanut ajatuksen että pissat tehdään etupihalle, jos ihan pakko niin sitten muuallekkin ulos, mutta pääasiassa vain sinne etupihalle. Tästä tavasta luulisin että päästään eroon, sillä että kun lähdetään lenkille niin en anna Kodan tehdä tarpeita tähän pihalle vaan vasta kun ollaan pihalta pois. Voi muuten koitua ongelmaksi jos ei mihinkään muualle kuin yhteen kohtaan voi tarpeita tehdä.
Kakkapaikaksi Koda on asettanut olohuoneen lattian... No, ehkä me tästäkin ajatuksesta päästään eroon kesän aikana. Nyt kun on hyvät ilmatkin, niin ollaan sitten vaikka niin kauan pihalla kunnes tarpeet on tehty, jos muu ei auta.

Täysin aiheeseen liittymättä onko teidän koirilla koskaan hikkaa? Kodalla on ainakin kerran päivässä ja on se aika hauskan ja samalla surullisen näköistä kun koko pentu heiluu maassa! :D
Muilla koirilla kun en ole hikkaa nähnyt edes pentuna, niin kun se ensimmäisen kerran Kodalle sattui silloin 8-viikkoisena, säikähdin että nytkö se sitten ottaa ja kuolee kunnes sitten tajusin että hikka se vaan on!

Huvin vuoksi tossa yksi päivä opetin Kodan pyörimään, koska vaikutti tarvitsevan jotai mitä ajatella, No, oppi kylläkin muutamassa minutissa ja osaa eri käskyistä pyöriä molempiin suuntiin, pätevä pentu! Ja tykkää muuten tosi paljon tosta tempusta.

Paljon on päässyt Koda koirakavereita tapaamaan. Niin vanhempia, kuin nuorempiakin, sekä isoja ja pieniä. Kaikkien kanssa saadaan hurjan kivat leikit aikaseksi! Uimaankin pentu on pari kertaa pomppinut, ei varmaankaan ollut tarkoitus mennä niin syvälle että pitäisi uida ilmeestä päätellen!

Tänään illalla vielä ensimmäiset treenit! Niistä erillinen postaus tänään illalla tai huomenna!

11. BIITSILLÄ

Tässä postauksessa tulee nyt aika monta eri asiaa, epäselvässä järjestyksessä, epäselvästi selitettynä koittakaa saada jotain selvää.
Ihan ensiksi: mulla alko kesäloma! Nyt on peruskoulu suoritettu ja kohti uusia haasteita... Vähän on haikee olo, oon kuitenki saman luokan kanssa ollu nyt 6 vuotta. Meillä on ollu ihan paras luokka ja tosi hyvä luokkahenki, nyt tiet erkanee. Toisaalta on ihan super kivaa päästä uuteen ympäristöön uusien ihmisten luo! Nyt on kuitenkin koko kesä aikaa keskittyä Kodaan!

Nyt kun oli muutama lämmin päivä -juuri niin oli, ei ole enään -niin lähdimme vanhempieni ja koko koiraporukan kanssa koirarannalle. Se on aika pieni, mutta mahtuu siellä juoksemaankin! Ranta on myös aidattu -tai ainakin yritetty aidata. Siellä kun on todella isoja rakoja aidassa, joista olen kuullut sattuneen paljon tapaturmia...Myöskin aita loppuu todella aikaisin ja koira pääsee helposti kävellen veden kautta aidan toiselle puolelle. Mutta tarkoitus varmaan pitää koiria vähän tietyllä alueella, eikä olla umpeen aidattu alue, niinkuin koirapuistot. Hyvä ranta kuitenkin on!

Heti alussa Koda säntäsi veteen ja uittautui lähes kokonaan. Vesi taisikin olla odotettua kylmempään, joten pentu pysytteli loppuajan vain uittaen jalkojaan vähän. Koko ajan Koda juoksi täysillä kilpaa Tapsan kanssa, mutta häviölle pentu edelleen jää ja paljon! Kyllä vauhtia saa vielä paljon lisää tulla ja varmasti tuleekin kunhan pentu tästä kasvaa. 

Zorro ei niinkään liittynyt toisten koirien leikkiin, vaan kalasteli itsekseen vedestä keppiä. Se on kyllä niin Zorroa, viihtyy mielummin yksin säätämässä jotain tai ihmisten kanssa, kuin toisten lajitovereiden kanssa painimassa. Kuitenkin kun sen kepin sieltä vedestä pois sai, niin sitten revittiin keppiä kolmeen eri suuntaan. 

Nähtiin myös vedessä 7 sorsaa uimassa ja miten paljon niissä oli ihmeteltävää! Koda olisi niin kovasti halunnut mennä tervehtimään sorsakavereita, mutta kun ne oli niin kaukana vedessä, ettei pentu pystynyt. Niitä sitten ihmetteli varmaan 5 minuttia.

Koulutusaiat Kodan kanssa meillä on edennyt ja ei ole edennyt. Istumisessa on tullut takapakkia, sitä kun ei ole niin paljon treenattu. Nyt Koda ei millää haluaisi kuunnella käskyä, joten pitää sitä alkaa treenaamaan taas ahkerasti.

Kirjotin postauksen eilen, mutta päivästä loppui tunnit kesken, joten en ehtinyt läpilukea ja julkaista. Kirjotin silloin meidän perusasentotreenistä näin:

"Perusasentoon on tullut edistystä eteenpäin ja samalla pajon taaksepäin... Jumitimme tässä pitkään, kun Koda ei millään laittanut molempia tassuja laatikon päälle. Ja niinkuin yleensä, tässäkin koko asia oli kouluttajan virhe. Laatikko millä treenasimme oli nähtävästi liian pieni? Tai  ehkä ennemminkin huonon muotoinen ja liukas, joten se varmaan syynä miksei Koda toista tassuaan laatikolle laittanut. 

Nyt kun laatikon vaihdoin isompaan, niin johan sujuu! Palkkasin pari takatassun liikettä ja pentu lähti pyörimään. On se viisas koira! Nyt ongelmana on se, että Koda pyörii väärään suuntaan... Paljon oon yrittänyt, tuntuu ettei millään saa suuntaa vaihdettua. Käsiavutkaan ei auta. Vinkkejä otetaan vastaan ihan mielellään!"

Nyt meillä kutenkin alkoi toimia oikeeseen suuntaan! Oli kamala katsoa kun koira luulee tekevänsä oikein, oman virheeni takia ja ihmettelee miksei saakkaan palkkaa?

Turhauttavaa, kun miten rauhallisesti ja tarkasti yrittää edetä, silti mokaa aina. Niin fiksu koira, epäpätevällä kouluttajalla. Toki varmaan kaikilla niitä virheitä tulee, harmittaa vaan kun koira pystyisi vaikka mihin, jos vain itse osaisi. 

Vielä tähän loppuun pitää sanoa: meillä alkaa tokotreenit! Saatiin siis paikka toko kurssille 

penturyhmään. Se kestää 6 kertaa ja alkaa 8.6.

Sanoin summer bucket list -postauksessa, että halutaan Kodan kanssa ilmottautua kurssille ja se toteutui jo kahden päivän päästä! Saa nähdä mitä koko jutusta tulee, toivotaan että Kodasta tulee vielä hyvä tokokoira joskus..